Akateeminen työttömyys on koko maassa noussut 430 henkilöllä, kun vertaillaan syyskuun viimeisen päivän tilannetta tänä vuonna ja vuosi sitten. Akateemisia työttömiä oli syyskuussa yhteensä 7310.
Pohjois-Suomessa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisyystilanne näyttää edelleen hyvältä.
Oulun työvoimatoimiston alueella työttömänä oli syyskuun lopussa 304 akateemisesti koulutettua; mikä on 43 akateemista työtöntä vähemmän kuin viime vuonna syyskuun lopussa.
Samaa tarinaa kertovat tilastot Pohjois-Suomesta Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskusten alueelta. Viime vuodet ovat olleet akateemisesti koulutettujen työllisyyskehityksen kannalta valoisia. Viime syyskuussa työttömiä oli 543, kun heitä vuotta aikaisemmin oli 67 enemmän.
Vaikka esimerkiksi it-teollisuus on irtisanonut työntekijöitä tuotannosta, imu alan akateemisesti koulutetuista jatkuu. Työttömiä on nolla, joinakin kuukausina yksi tai kaksi.
Koko maassa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyysprosentti on 3,5, ja samaan keskiarvoon päästään myös Pohjois-Suomessa.
Prosentteina suuria vaihteluita
Akateemisia aloja, joissa työttömyys on tuttu ilmiö Pohjois-Suomessakin, ovat esimerkiksi luonnontieteilijöistä biologit, geologit ja kemiaa pääaineenaan lukeneet.
Humanisteista työ on ollut hakusalla esimerkiksi historiaa ja arkeologiaa opiskelleilla. Arkkitehdit ja rakennuspuolen diplomi-insinöörit kärsivät lamavuosina työttömyydestä.
Viime vuosien kehitys aloilla on ollut parempaan päin.
Suunnittelija Sakari Jussi-Pekka Oulun yliopiston työllistymispalveluista toteaa, että akateemisesta työttömyydestä puhuttaessa heitot työllisyyden kehityksessä ovat prosentteina laskettuna välillä hyvinkin suuria.
Jussi-Pekka ei löydä tilastoista hälyyttävää trendiä.
Alakohtaisessa tarkastelussa kysymys on kuitenkin vain muutamasta kymmenestä ihmisestä. Dramaattiselta näyttävä muutos käyrissä voi syntyä pelkästään siitä, että valmistuneita jonakin keväänä on tavanomaista enemmän.
Tänä vuonna Pohjois-Suomessa esimerkiksi prosessitekniikasta valmistuneiden diplomi-insinöörien työttömyys osoittaa nousua edelliseen vuoteen verrattuna. Se voi johtua teollisuuden matalasuhdanteesta.
"Ainakin pitkällä aikavälillä perinteisessä teollisuudessa kasvaa tarve korkeasti koulutetusta työvoimasta, koska suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle", Jussi-Pekka arvioi.
Pätkätyöt tuovat kausivaihteluita
Työvoimaohjaaja Leila Tuohino Oulun työvoimatoimiston akateemisten palvelupisteestä toteaa, että akateemisesti koulutetut eivät yleensä ole työttöminä pitkään; noin puolella työttömyys kestää alle kolme kuukautta.
Yli vuoden tai pitempään työttömänä olleita akateemisissa työttömissä on viime vuosina ollut noin sata, mutta lukuun sisältyvät myös alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet.
"Myös kausivaihtelut näkyvät akateemisessa työttömyydessä. Työttömyys nousee aina huomattavasti kesäkuussa, kun koulut loppuvat ja opettajat joutuvat työttömiksi. Heidän työnsä jatkuu kuitenkin usein koulun alettua", Tuohino kertoo.
Tuohinon mukaan akateemisesti koulutetut ovat varsin halukkaita myös muuttamaan sinne, mistä oman alan töitä löytyy.