Suomen kuljetustukijärjestelmän kohtalo on EU:n komission käsissä. Työ- ja elinkeinoministeriössä kuljetustukiasioita hallinnoiva Kari Alanko vakuuttaa, että pk-yritysten johtajat voivat olla levollisin mielin.
"En näe mitään syytä, miksi komissio ei Suomen esitystä hyväksyisi", ylitarkastaja Alanko paaluttaa.
EU-komissio käsittelee asiaa lähiaikoina. Kuljetustukijärjestelmän voimassaolo päättyi 31. joulukuuta, mutta hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on puoltanut tuen jatkoa heti vuoden 2008 alusta lähtien.
Laki kuljetusten alueellisesta turvaamisesta on ollut voimassa vuodesta 1973 alkaen. Tukijärjestelmän voimassaoloa on jatkettu lyhyissä jaksoissa. Edellinen päätös kattoi vuodet 2004-2007.
Nyt tähtäimessä on pitempi jakso. "Tavoite on, että tukijärjestelmä olisi voimassa vuoteen 2013 asti. Tämä palvelisi yrittäjien etua", Alanko korostaa.
Vuosittainen kuljetustukipotti on noin viisi miljoonaa euroa. Reilusti yli puolet summasta ohjautuu Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Pohjois-Pohjanmaan osuus on maan suurin, tasan kaksi miljoonaa euroa.
Kainuuseen maksettiin kuljetustukia viime vuonna yli 800 000 euroa. Yksittäisiä tuensaajia Pohjois-Suomessa oli - Lappi mukaan luettuna - yhteensä 177.
Ruotsilla
reilu tuki
Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien puheenjohtaja Jorma Kortesoja kuvailee kuljetustukipäätöksen merkitystä maakunnalle "valtavan suureksi".
"Jos tuki jostain syystä loppuisi, olisivat vaikutukset tuhoisat. Siinä rytäkässä menisi työpaikkojakin", Kortesoja sanoo.
Myös ministeriön virkamies tunnustaa tuen tarpeellisuuden.
"Kuljetustuen vaikutus yritysten kannattavuuteen on todellinen", Alanko kiteyttää.
Oulun yliopistossa on hiljattain tehty tutkimus, joka pureutui kuljetustuen vaikuttavuuden, toimivuuden ja kehittämistarpeiden arviointiin. Yrittäjät toivat tutkimuksessa esille lisärahan tarpeen.
Jälleen kerran katseet kääntyvät länsinaapuriin. Ruotsin kuljetustuki on noin kymmenen kertaa suurempi kuin Suomen. Eron selittäviä tekijöitä on useita:
"Ruotsissa tuen piiriin kuuluvat myös suuret yritykset. Tuettavien tuotteiden lista on laajempi kuin meillä. Myös merikuljetuksista saa Ruotsissa tukea", Alanko luettelee.
Osa suomalaisista yrittäjistä on vetänyt tilanteesta omat johtopäätöksensä. "Olen kuullut yrittäjistä, jotka ovat siirtäneet toimintojaan Ruotsin puolelle", Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Okkonen hymähtää.
"EU:sta ei
koskaan tiedä"
Kuljetustukiasia on ollut tapetilla myös Oulun kauppakamarin kokouksissa. Yritysten logistiikkaan liittyvien kysymysten merkitystä ei voi Okkosen mukaan korostaa liikaa. "Suurien etäisyyksien maassa pitää huolehtia siitä, että kaikki yrittäjät ovat samalla viivalla", Okkonen linjaa.
Mikäli EU-komissio toimii ennakkoarvioiden mukaisesti ja näyttää vihreää valoa, tulee kuljetustuen jatkoa koskeva asetus kevättalvella Suomen hallituksen hyväksyttäväksi. Vaikka tukijärjestelmä saa lainvoiman vasta kevään korvalla, eivät alkuvuoden kuljetusten tuet ole uhattuina.
"Kuljetustukea haetaan takautuvasti", Alanko mainitsee.
Jorma Kortesoja odottaa EU-komission kuljetustukiratkaisua varovaisen toiveikkaana. Valtionhallinnosta kantautuneet viestit ovat lupaavia.
"Mutta ei tuen jatkumiseen voi vielä tuudittautua. Kaikkeen pitää varautua. Tässä on kyse EU:n päätöksenteosta. EU:sta ei koskaan tiedä", Kortesoja velmuilee.