Pohjoiset erityiskysymykset nousevat esiin presidentinvaalikampanjassa viimeistään tammikuussa, kun ehdokkaat saapuvat tenttiin Ouluun.
Jo kolme maarajaa tekee Pohjois-Suomesta muusta maasta olennaisesti poikkeavan alueen.
Kalevassa kerrotaan tänään koko Pohjois-Suomen kannalta huomionarvoinen uutinen: kaikki kahdeksan presidentiksi pyrkivää ehdokasta tulevat yhteiseen vaalitenttiin Ouluun keskiviikkona 10. tammikuuta.
Tilaisuutta voi kutsua historialliseksi, sillä vuonna 1994 käyttöön tulleen nykyisenlaisen suoran kansanvaalin aikana vastaavaa tenttiä ei Pohjois-Suomessa ole nähty. Kalevan ja Yle Oulun Madetojansalissa järjestämä tilaisuus korostaa sitä tosiasiaa, että nyt todellakin valitaan koko Suomen presidenttiä.
Ehdokasjoukkoa voi kiittää siitä, että he oivaltaneet asian ja osoittavat sen tulemalla Ouluun.
Samalla tilaisuus antaa myös kansalaisille luontevan mahdollisuuden nostaa esiin pohjoiseen liittyviä kysymyksiä – jotka useimmat ovat samalla koko Suomelle merkittäviä. Ne liittyvät esimerkiksi turvallisuuteen, ympäristöön ja talouteen ja ovat usein myös kansainvälisiä kysymyksiä.
Jo maarajat liittoutumattoman Ruotsin, Nato-maa Norjan ja Venäjän kanssa tekevät Pohjois-Suomesta muusta maasta poikkeavan alueen. Tämä konkretisoitui vuonna 2015, kun valtaosa Suomeen saapuneesta ennätysmäisestä turvapaikanhakijoiden joukosta tuli maahan Tornion kautta, ja talvella 2015–2016, kun Venäjä laski yllät-täen mutta epäilemättä tarkkaan harkiten Suomeen yli 1 700 turvapaikanhakijaa Sallan ja Raja-Joosepin kautta.
Myös sotilaspoliittisesti pohjoisen Suomen tilanne poikkeaa etelästä. Suomen ja Venäjän välisestä yli 1 340 kilometrin maarajasta yli puolet kulkee Pohjois-Suomessa.
Itärajan takana Sallan korkeudella sijaitsee Alakurtin varuskunta ja siellä Venäjän arktiseen sotaan erikoistunut, uudelleen varustettu prikaati. Jos Suomi tyhjenee kokonaan itärajan tuntumasta, se voi aiheuttaa myös turvallisuusongelmia.
Pohjoisen taloudessa on niin ikään etelästä poikkeavat erityispiirteensä: pohjoisen Skandina-vian merkittävin väestön, koulutuksen ja talouden keskus sijaitsee Oulussa, jonka rooli myös Suomen alueellisen kehityksen tasapainottajana on keskeinen.
Pitkän jakson näkymissä isoja huolia niin matkailulle kuin ympäristöllekin alueella aiheuttaa ilmastonmuutos, sillä ennusteiden mukaan lämpötilan nousu on maapallon pohjoisosassa vielä kiivaampaa kuin etelässä.
Presidentti ei tuo hyvää tai ratkaise pohjoisenkaan ongelmia yksin, mutta etenkin ulkopolitiikan kautta ja aluetta koskevia teemoja esiin nostamalla hän voi vaikuttaa myös Suomen pohjoisosien keskeisten haasteiden nujertamiseen.
Oulunehdokastentistä on presidentinvaalin ensimmäiseen kierrokseen enää runsaat kaksi viikkoa aikaa. Tuossa vaiheessa pystytään jo nykyistä tukevammalta pohjalta arvioimaan, nähdäänkö vaaleissa nyt epätodennäköiseltä tuntuva toinen kierros ja kuka sillä kierroksella haastaisi Niinistön.
Joka tapauksessa Oulun tentti luo kuvaa siitä, minkäkokoisen ikkunan kautta ehdokkaat pohjoiselle tärkeitä kysymyksiä seuraavat.