Oppositio rökitti antaumuksella hallitusta tiistaina käydyssä välikysymyskeskustelussa kaavailuista leikata tuotantotukia eteläisen tuen lisäksi myös Väli- ja Pohjois-Suomessa. Hallituksen lupaus, että investointitukia korotetaan samalla pohjoisessa, ei rauhoittanut opposition edustajia.
Kokoomusryhmän varapuheenjohtajan Suvi Lindénin mukaan pohjoisen viljelijöillä maksatetaan epäonnistunut neuvottelutulos EU-komission kanssa.
Ryhmätoveri Esko Kurvinen (kok.) patisti hallitusta avaamaan neuvottelut EU:n kanssa uudelleen 141-ratkaisusta ja lähettämään maatalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) "vanhaan keskustalaiseen tapaan iltalypsylle."
Katse suunnattiin
MTK:n suuntaan
Eero Lämsän (kesk.) mukaan keskustan ryhmä pitää tärkeänä, että eri alueiden kokonaistukisuhteet pidetään nykytasoisena ja että Väli- ja Pohjois-Suomen oikeus 142-artiklan mukaiseen tukeen tulee säilyttää vähintään nykyisten maksuvaltuuksien mukaisena.
Keskustan varapuheenjohtaja Antti Rantakangas tulkitsi, että pohjoisen tukeen ei kosketa vuonna 2004, mikäli maa- ja metsätalousministeriön ja tuottajajärjestön MTK:n neuvottelijat siihen päätyvät.
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäen mukaan Pohjois- ja Etelä-Suomen tukitasoerot pidetään samoina.
"Silloin ensi vuoden osalta syntyy säästöjä, jotka ovat käytettävissä sen jälkeen maatalouden puolella."
Unto Valpas (vas.) tulkitsi Kalliomäen lausuntoa, että se johtaa pohjoisen tuen leikkaukseen.
Anne Huotari (vas.) paheksui leikkauskaavailuja. Toisaalta Huotari koki, että Korkeaoja on saanut keskustelussa kohtuuttoman kovaa ryöpytystä. Hän arveli, ettei kukaan muukaan olisi saanut parempaa neuvottelutulosta EU-komission kanssa.
Neuvotteluissa
turhaa kiirettä
Vihreiden ryhmän varapuheenjohtaja Erkki Pulliainen myönsi, että lähtökohdat tukineuvotteluille EU:n kanssa eivät olleet lupaavat. Hänen mukaansa neuvotteluissa pidettiin turhaa kiirettä.
"Vaalitaistelussa tuli luvattua asian kunnialla hoitaminen, jos vaalivoitto ja sen myötä valta puolueelle suodaan", Pulliainen piikitteli keskustalaisia.
Vasemmistoliiton ryhmäpuhuja Matti Kauppila epäili, että jatkossa Suomen neuvotteluasemat ovat vieläkin huonommat, kun EU saa uusia jäseniä. "Siksi juuri nyt olisi ollut tärkeä onnistua mahdollisimman hyvin."
Korkeaoja korosti, että tukiratkaisu on parempi kuin kaksi edellistä 141-ratkaisua. Hänen mukaansa tukirakenteen muutoksella luodaan edellytykset tuen jatkolle.
Korkeaoja kehui, että komission kanssa on löydetty yhteiset pelisäännöt sille, miten tulkinnanvaraiseksi sanottua 141-artiklaa jatkossa tulkitaan.
Etelään paremmat investointituet?
Pääministeri Matti Vanhanen toivoi malttia, koska neuvottelut tuottajajärjestön kanssa on parhaillaan käynnissä. Hänen mukaansa välikysymyskeskustelusta ei ole ollut apua näihin neuvotteluihin.
Vanhanen kysyi, annetaanko Suomen sisälle syntyä suuri kynnys, kun Etelä-Suomeen tulee ensi vuodelle huomattavasti paremmat investointituet kuin muualle Suomeen.
SDP:n Harry Wallin oli luottavainen, että neuvotteluissa löytyy ratkaisu, joka turvaa pohjoisen maatalouden edustu kärjistämättä sisäisiä ristiriitoja. Wallin myös ilmaisi paheksuvansa koko välikysymyksen laatimista ylipäänsä.
RKP:n Nils-Anders Granvik suositteli ruotsinkielisen tuottajajärjestön SLC:N linjausta, jonka mukaan nyt ei ole syytä leikata muita kuin 141-tukea.
Syytöksiä sinkoili edestakaisin
Hallituspuolueiden ja opposition edustajien välillä sinkoili edestakaisin syytöksiä eri hallitusten maatalouspolitiikasta.
Vihreiden Rosa Meriläinen leimasikin keskustelun tylsäksi. "Te keskustelette siitä, kuka on mitäkin minä vuonna sanonut ja tehnyt, kun sen sijaan pitäisi keskustella siitä, miten maatalouden tulevaisuus turvataan."