Oulun seutukunnan kuntien ja Iin ensi vuoden tulokset menevät miinukselle peräti 21 miljoonaa euroa. Ainoastaan Limingan talousarvion vuosikate riittää nipin napin poistoihin. Yli puolessa seudun kunnista jopa vuosikate jää pakkaselle.
Missään vuosikate ei riitä investointien kattamiseen lainojen lyhennyksistä puhumattakaan. Oulussa päästään lähimmäksi, mutta pohjoisen ykkösveturikin pystyy kattamaan investoinneista omilla tuloillaan vain vajaat puolet.
"Hetkinen. Näin ei voi jatkua", Kempeleen kunnanjohtaja Kari Ahokas sanoo.
"Kun Pohjois-Suomen kehityksestä vastaavat kunnat yskivät, miten käy meille ja muille kunnille?"
Ahokas perää lujaa seudullista edunvalvontaa, tiedottamista ja heräämistä.
"Kansalaisten ja päättäjien pitää herätä. Kaikista pahinta on, jos ajaudumme paniikkijarrutukseen", Ahokas pelkää.
Kuntien pitää katsoa peiliin omia toimintojansa, mutta myös koko yhteiskunnan luutuneiden rakenteiden kimppuun pitää Kari Ahokkaan mielestä uskaltaa käydä.
"Ihmiselle eri lakien kautta rakennettuja oikeuksia joudutaan pakosta karsimaan, koska yhteiskunnan rahat eivät yksinkertaisesti riitä", Ahokas sanoo.
Rahaa palaa, ja paljon. "Ei ole mitään järkeä, että kunnat maksavat sovittelusta 10 000 euroa, jos rikas pariskunta ei pääse sopimukseen avioeron ehdoista."
Tärkeintä on, että kunnat saisivat pitää omat veronsa.
"Uskon, että Kempele pärjäisi, jos saisi pitää kokonaan 18,5 prosentin kunnallisveronsa. Nyt todellinen veroaste on vain 14,6 prosenttia, koska kunnallisveron lisätyt vähennykset syövät rahoja. Vaikka alea on osittain kompensoitu kunnille, ei kukaan tiedä, miten niille käy", Ahokas sanoo.
Oulun lähikuntia tarkastava tilintarkastaja Väinö Järvinen Audiator Oy:sta on samaa mieltä Ahokkaan kanssa.
"Vaikka Oulun seutukunnan kuntien talous ei ole ollenkaan huonoimpia, myös näillä kunnilla on talousvaikeuksia. Jos niiden talous yskii, heijastuu se välttämättä muualle Pohjois-Suomeen."
Valtuutetut eivät tiedä, mistä päättävät
Limingan ja Kempeleen talous on tilintarkastaja Väinö Järvisen mielestä parhaalla tolalla, koska niillä ei ole paljon velkaa. Oululla isona monipuolisena yksikkönä on parhaat edellytykset selvitä taloutensa kanssa.
Haukiputaan talous taas on heikoin.
"Putaan tilanne räjähti käteen vuonna 2002, kun se joutui palauttamaan 80 prosenttia Nokian yhteisöveroista, mutta käytti itsellään lainassa olleet rahat uimahallin rakentamiseen."
Budjetin mukaan Haukiputaan tulos menee pakkaselle ensi vuonna 7,4 miljoonaa. "Myös tältä vuodelta näyttää tulevan suunnilleen saman suuruinen alijäämä", Järvinen varoittelee.
Kuntien valtionosuudet eivät ole kasvaneet läheskään kustannusten nousua vastaavasti, mutta myös kunnilla itsellään on Järvisen mielestä paljon paikattavaa.
"Monessa Oulun seudun kunnassa valtuutettu ei tiedä, mistä päättää, koska virtaviivaistettu budjetti koostuu vain muutamasta luvusta, vastuualueesta."
"Kuntalain mukaan talousarviossa pitää näkyä menot ja tulot toiminnoittain. Esimerkiksi Haukiputaan talousarvio ei täytä mielestäni lain vaatimuksia", Järvinen lataa.
Limingassa toiminnot on jaoteltu tarkasti. "Se voi olla syy, että asiat ovat siellä hanskassa."
Oulun seudun yhteistyö on esimerkillistä, mutta se ei toimi kaikilta osin.
"Oulun kaupungin ajamaan asukaspohjaiseen kustannusjakoon ollaan monissa kunnissa tyytymättömiä. Menot pitäisi jakaa todellisen käytön, ei asukaslukujen suhteessa. Se lisäisi myös kustannustehokkuutta."