Poh­joi­sen vesille sopisi lisää ka­las­ta­jia

Inarijärvelle mahtuisi tuplasti enemmän ammattikalastajia kuin mitä järvellä nyt on.

Inarijärvelle mahtuisi tuplasti enemmän ammattikalastajia kuin mitä järvellä nyt on. Pohjois- ja Itä-Lapin kalatalousryhmän hankekoordinaattori Markku Ahonen kertoo, että Inarijärvellä ammatikseen kalastavia on tätä nykyä toistakymmentä. Lisäksi on saman verran sesonkiluontoisia kalastajia.

"Inarijärven kokonaissaalismäärä on ollut jo pitemmän aikaa noin 180 000 kiloa vuodessa. Määrä voitaisiin hyvinkin nostaa 300 000 kiloon niin, että kalastus olisi vielä kestävällä pohjalla", Ahonen sanoo.

Ahosen mukaan kalastajille riittäisi töitä myös muilla pohjoisen järvillä.

Pohjois- ja Itä-Lapin kalatalousryhmän perustaminen on Euroopan unionin uuden ohjelmakauden hanke. Kalatalousryhmiä on myös muualla Suomessa, kaikkiaan seitsemän.

Kalatalousryhmien perustamisten taustalla on kalastuselinkeinon vetävyyden lisääminen. Markku Ahonen pitää EU:n tavoitetta ristiriitaisena.

"Uusia kalastajia pitäisi saada, mutta he eivät kuitenkaan saa mitään tukea veneiden ja pyydyksien hankkimiseen. Tämä perustuu siihen, että EU:ssa on yhteinen kalastuspolitiikka ja sen mukaan kokonaiskalastusponnistusta ei saisi lisätä. On kuitenkin niin, että vain merialueita uhkaa ylikalastus, kun taas sisävedet ovat alikalastettuja", Ahonen kertoo.

Uusien veneiden ja pyydyksien hankkimisavustuksissa poikkeuksen muodostavat Ylä-Lapissa porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslaki sekä kolttalaki, jotka mahdollistavat tukien saamisen luontaiselinkeinotiloille ja kolttasaamelaisille.

Yhtenäisesti EU tukee mestari-kisälli systeemiä, jossa oppipoika voi opiskella kalastusta vanhan mestarin opastuksella ja kumpikin saavat pientä palkkaa.

Ilmoita asiavirheestä