Pohjois-Suomessa nousevat verot ensi vuonna ennätysmäisesti 29 kunnassa, vaikka koko maassa verojaan nostavien kuntien määrä laskee selvästi. Viime vuonna pohjoisessa nosti verojaan 26 kuntaa.
Kuntaliitto on selvittänyt ensi vuoden veronkorotukset.
Koko maan rajuin tahti oli Vihannissa, jonka verot nousevat peräti 1.5 prosenttiyksikköä. Niinpä vihantilainen perhe, joka ansaitsee vuodessa 50 000 euroa, joutuu maksamaan kunnan kirstuun 750 euroa tämänvuotista enemmän. Vihannin uusi 20,50 prosentin vero hätyyttelee koko maan ennätyslukuja.
Kaikkiaan 16 Pohjois-Suomen kuntaa kuuluu ensi vuonna 20-prosenttilaisten kerhoon, kun koko maassa kauhurajan ylittäviä kuntia on vain 35. Kainuulaiset selviävät muita pohjoisessa asuvia keveämmillä veroilla: Yksikään Kainuun kunta ei ylitä 20 prosentin kipurajaa.
Parjanne haluaa valtiota apuun
Ensi vuonna verokarhu kirpaisee entistä kovempaa pienissä kunnissa ja pohjoisessa asuvia. Pohjoisen suurimmista kaupungeista nostavat verojaan vain Kemi, Tornio, Raahe ja Kemijärvi.
Kaksi kolmesta Lapin läänin kunnasta nostaa verojaan. Pohjois-Pohjanmaan kunnista korotukseen turvautui reilu neljännes ja Kainuun kunnista vain Ristijärvi ja kuntaliitoksessa verotustaan korottavana osapuolena oleva Vuolijoki.
Pohjoisen kuntien talous on huonontunut viime syksyn aikana. Kalevan lokakuun alussa tekemän selvityksen mukaan vain parikymmentä kuntaa aikoi nostaa verojaan. Esimerkiksi Tornion ja Kemin verot nousivat, vaikka vielä alkusyksystä nostoaikeita ei ollut.
Utsjokiset selvisivät pelättyä pienemmällä nousulla. Vielä syksyllä uhkasivat verot nousta ennätysmäiseen 21,25 prosenttiin, mutta lopullinen vero jäi 20,50 prosenttia. "Pienemmissä kunnissa talous on tiukemmalla kuin suurissa ja pohjoisessa vaikeampi kuin etelässä", on Kuntaliiton toimitusjohtajan Risto Parjanteen selkeä viesti.
Hänen mukaansa pienten ja Pohjois-Suomen kuntien elinkeinopohja on heikompi kuin muiden. "Tänä vuonna kuntien verotulotkin kasvavat mukavasti, mutta ne eivät kasva heikoimmilla alueilla. Terveydenhoidon laskut ovat kuitenkin suuret", Parjanne sanoo.
Parjanteen mielestä kuntien tulee jatkaa omia toimenpiteitä talouden tervehdyttämiseksi, mutta hän vaatii lisäksi valtiota apuun. "Tulevan hallituskauden alussa tulee katsoa, että rahoitus on reilua, jotta tehtävistä voidaan selvitä. Muun muassa ansiotulovähennysten nostoja tulisi palauttaa ja rahoittaa siten tätä rulettia", Parjanne vaatii.
Kuntaliiton toimitusjohtaja uskoo, että Paras-hanke ei paranna nopeasti kuntien taloutta, mutta pidemmällä aikavälillä sen vaikutukset näkyvät.