Oulu Naisten kilpirauhassyöpä kummittelee Pohjois-Pohjanmaalla syöpätilastojen kärjessä vuodesta toiseen. Vuoden 2000 syöpätilastoon sitä kirjattiin noin kaksinkertainen määrä muuhun Suomeen verrattuna.
"Suurin osa tapauksista on papillaarista, hyväennusteista syöpää. Emme tiedä, miksi sitä havaitaan Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS) enemmän kuin muualla", kertoo Suomen Syöpärekisterin dosentti Eero Pukkala.
Pohjois-Pohjanmaan kilpirauhaspiikkiin kiinnitettiin ensi kerran huomiota Pohjois-Euroopan syöpäkartastossa. Syöpäkartasto käsitteli vuosia 1981-90, mutta esiintyvyyden kasvu on jatkunut myös 90-luvulla. Jos piikki olisi havaittu lyhyemmällä, esimerkiksi viiden tai kymmenen vuoden ajanjaksolla, se voisi hyvinkin olla sattumaa.
Yksi syy tiheään esiintyvyyteen voi olla se, että kilpirauhassyöpä kulkee suvussa. Kilpirauhassyöpään liitetään usein jodi, joko sen puute tai liiallisuus, mutta kumpikaan ei yksioikoisesti sovi Oulun seutuun.
"Olemme vuoden verran katselleet, josko Oulun seudulta löytyisi tutkija, joka kaipaisi esimerkiksi väitöskirjan aihetta. Siten voisimme saada selvyyden tähänkin asiaan", syöpätilastoja kokoava Pukkala toteaa.
Koillismaalla keuhkosyöpäpesäke
Toinen pohjoisen Suomen erikoisuus on keuhkosyöpä, jonka esiintyvyydessä Koillismaalla päästään selvästi muuta Suomea korkeammalle tasolle. Syy on tupakka.
"Pohjoissuomalaisten pienviljelijöiden keskuudessa tupakoinnin lopettaminen ei ole ollut yhtä suosittua, kuin pääkaupunkiseudulla ja Pohjois-Karjalassakin jo 1970-luvulla. Tupakointi on laskeva trendi Koillismaallakin, mutta alku ajoittui myöhempään, joten syöpien määrä on tällä hetkellä korkeimmalla tasolla."
Koko maan mittakaavassa keuhkosyöpätapaukset ovat vähenemään päin. Kun vielä 1980-luvun alussa noin 2 000 miestä sairastui, nyt uusia tapauksia tulee vuosittain 1350.
Naisten keuhkosyöpä on yleistynyt hiljalleen 1950-luvulta, se on ollut myös lappilaisnaisten perinteinen sairaus. Pukkalan mukaan tyypillinen erikoisuus on aiheutunut lappilaisnaisten selvästi muita maaseudun naisia runsaammalla tupakoinnilla.
Saamelaisista tiedetään, että heillä tavataan syöpää hyvin vähän.
"Saamelaisilla on vähemmän syöpää kuin syöpää verrattuna samalla alueella eläviin junantuomiin, vaikka elämäntavat eivät hurjasti poikkea toisistaan. Syövältä suojaavia elementtejä ei ole ja saamelaisten alkoholinkäyttö on vähintäänkin keskimääräistä", Pukka kertoo.
Syynä terveyteen ainakin syövän saralla voi olla perimä, joka on sopeutunut pohjoisen olosuhteisiin. Yksi vaihtoehto on myös poronliha, josta voi saada tietyn tyyppisiä rasvoja kompensoimaan kasvisten niukkuutta.
Vatsasyöpä
häviämässä
Kun Syöpärekisterin ensimmäiset tilastot valmistuivat vuonna 1953, mahasyöpä oli ykkössijalla. Siitä lähtien se on harvinaistunut jopa kahdeksasosaan lähtötasosta. Syynä pidetään niin parantuneita ruuan säilytys- ja valmistusmenetelmiä, kuin kasvisten lisääntynyttä käyttöäkin. Pohjois- ja Länsi-Suomessa havaitaan silti mahasyöpää enemmän kuin muualla.
Valtakunnallisesti muut syövät ovat vatsasyövän väistyessä vastaavasti lisääntyneet. Koko maassa rintasyöpään sairastui vuonna 2000 yli 3 600 naista ja eturauhasen syöpään yli 3 300 miestä, jälkimmäisen epäillään kääntyvän laskuun vuoden 2005 paikkeilla.
"Oireettomia eturauhassyöpiä on löydetty yhä enemmän kehittyneen diagnostiikan myötä. Tapaukset vähenevät kun kaikki kyseisen ikäluokan, nyt noin 80-vuotiaat miehet on tutkittu."
Sekä rinta- että eturauhasen syövät ovat yleisiä teollistuneissa maissa, Suomen kehitys on samanlainen kuin muidenkin länsimaiden. Pohjois-Suomessa elintasosyöpiä on hieman eteläisempää maata vähemmän, mutta ne yleistyvät samassa rytmissä kuin muuallakin.
"Lapissa on elintasosyöpien suhteen aika iso kontrasti kaupunkien ja maaseudun välillä. Kaupungeissa tapauksia on selvästi enemmän."
Yleistyviin syöpiin kuuluu non-Hodgkinin lymfooma, joka on myös nuorempien ikäryhmien tauti. Siihen sairastui 879 ihmistä vuonna 2000.
Väestön ikääntyessä ihosyövät yleistyvät melanoomaa lukuunottamatta, niihin sairastui noin 860 suomalaista. Näihin imusolmuketauteihin kuuluu ryhmä hyvin erilaisia kasvaimia, joilla on parempi ennuste kuin melanoomalla. Melanoomaan sairastui noin kuusisataa ihmistä.
