Naisten kilpirauhassyöpä kummittelee Pohjois-Pohjanmaalla syöpätilastojen kärjessä vuodesta toiseen. Vuoden 2000 syöpätilastoon sitä kirjattiin noin kaksinkertainen määrä muuhun Suomeen verrattuna.
"Suurin osa tapauksista on papillaarista, hyväennusteista syöpää. Emme tiedä, miksi sitä havaitaan Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS) enemmän kuin muualla", kertoo Suomen Syöpärekisterin dosentti Eero Pukkala.
Pohjois-Pohjanmaan kilpirauhaspiikkiin kiinnitettiin ensi kerran huomiota Pohjois-Euroopan syöpäkartastossa. Syöpäkartasto käsitteli vuosia 1981-90, esiintyvyyden kasvu on jatkunut myös 90-luvulla. Jos piikki olisi havaittu lyhyemmällä, esimerkiksi viiden tai kymmenen vuoden ajanjaksolla, se voisi hyvinkin olla sattumaa.
Yksi syy tiheään esiintyvyyteen voi olla se, että kilpirauhassyöpä kulkee suvussa. Kilpirauhassyöpään liitetään usein jodi, joko sen puute tai liiallisuus, mutta kumpikaan ei yksioikoisesti sovi Oulun seutuun.
"Olemme vuoden verran katselleet, josko Oulun seudulta löytyisi tutkija, joka kaipaisi esimerkiksi väitöskirjan aihetta. Siten saisimme selvyyden tähänkin asiaan", Pukkala toteaa.
Koillismaalla keuhkosyöpäpesäke
Toinen pohjoisen Suomen erikoisuus on keuhkosyöpä, jonka esiintyvyydessä Koillismaalla päästään selvästi muuta Suomea korkeammalle tasolle. Syy on tupakka.
"Pohjoissuomalaisten pienviljelijöiden keskuudessa tupakoinnin lopettaminen ei ole ollut yhtä suosittua, kuin pääkaupunkiseudulla ja Pohjois-Karjalassakin jo 1970-luvulla. Tupakointi on laskeva trendi Koillismaallakin, mutta alku ajoittui myöhempään, joten syöpien määrä on tällä hetkellä korkeimmalla tasolla."
Keuhkosyöpä on ollut myös lappilaisnaisten perinteinen sairaus. Pukkalan mukaan tyypillinen erikoisuus on aiheutunut lappilaisnaisten selvästi muita maaseudun naisia runsaammalla tupakoinnilla.
Kun Syöpärekisterin ensimmäiset tilastot valmistuivat vuonna 1953, mahasyöpä oli ykkössijalla. Siitä lähtien se on harvinaistunut jopa kahdeksasosaan lähtötasosta. Syynä pidetään niin parantuneita suuan säilytys- ja valmistusmenetelmiä, kuin kasvisten lisääntynyttä käyttöäkin.
Pohjois- ja Länsi-Suomessa havaitaan silti mahasyöpää enemmän kuin muualla. Pukkala epäilee, ettei pohjoinen mies syö rehuja silkasta periaatteesta.
