Pohjois-Pohjanmaalla koko ajan kasvava ulkomaisten työnhakijoiden joukko sijoittuu yhä paremmin työmarkkinoille. Ulkomaisilla työnhakijoilla on myös aiempaa paremmat mahdollisuudet erilaisiin työvoimapoliittisiin toimiin ja koulutukseen. Tiedot perustuvat TE-keskuksen tilastoihin.
Vuosien 2000 ja 2001 tilastojen perusteella ulkomaalaisten työnhakijoiden määrä kasvoi 7,4 prosenttia 776 henkilöön. Vaikka työttömien hakijoiden määrä kasvoi samaan aikaan runsaat 20 prosenttia, heistä pystyttiin työllistämään reilut 18 prosenttia enemmän.
Työmarkkina- ja yhdistelmätuella pystyttiin työllistämään 16,2 prosenttia enemmän ja työvoimakoulutukseenkin ohjaamaan 14,2 prosenttia enemmän ulkomaalaisia työnhakijoita.
Ylitarkastaja Aira Kurtti TE-keskuksen työvoimaosastolta näkee myönteisenä myös sen, että Oulun työvoimavoimatoimiston lisäksi muun muassa Haapajärven, Kuusamon ja Raahen työvoimatoimistojen kautta on työllistynyt ulkomaalaisia.
eri
kansallisuutta
Selvää on myös se, että ulkomaalaisten työnhakijoiden joukossa työttömyysastekin on huomattavasti suurempi. Esimerkiksi Oulun työvoimatoimistossa maahanmuuttajien työttömyysaste on noin 43 prosenttia.
Ylitarkastaja Kurtin mielestä korkeaan lukuun vaikuttaa se, että joukkoon mahtuu kaikkein vaikeimmin työllistyviä työnhakijoita.
Joukossa on paljon pakolaisia, jotka tarvitsevat ensiksi kielen oppimista ja aivan uuteen ammattiin kouluttautumista.
"Meillä Suomessa tarvitaan korkeampaa osaamista ja koulutusta lähes alalla kuin alalla."
Eri kansallisuuksia Kurtti laskee tilastoista äkkiä 80 kappaletta. Oulussakin arvioidaan puhuttavan yli 60 eri kieltä.
Ongelmallista tilanteessa on se, ettei työvoimatoimistoilla ole käytettävissään määrärahoja tulkkauspalveluun. Kurtin mielestä työvoimatoimistot ovat pystyneet tarjoamaan rahoituksen puutteesta huolimatta maahanmuuttajapalveluita suhteellisen hyvin.
"Ensi vuodelle odotetaan omaa erillistä määrärahaa tulkkauspalveluun."
Projektit tarvitsevat rahoitusta
Turvapaikanhakijoiden kohdalla Pohjois-Pohjanmaan työvoimatoimistot antoivat viime vuonna luvan työhön 17 henkilölle lähinnä Oulun ja Raahen työvoimatoimistojen kautta. Lukua Kurtti pitää kohtuullisen hyvänä.
Pohjois-Suomen alueelle ei kuitenkaan ole saatu työvoimahallinnon erityisrahoitusta maahanmuuttaja- ja pakolaisprojekteihin, jotka suoranaisesti kohdistuisivat maahanmuuttajien työllistymiseen.
Maahanmuuttajakoulutuksen keskeisen osan muodostaa niin sanottu kotouttaminen. Pohjois-Pohjanmaalla kolmisen vuotta sitten voimaan astunut kotouttamislaki on kunnissa koettu tarpeelliseksi, mutta resursseja sen toteuttamiseksi ei ole ollut riittävästi sen kummemmin rinnasteisiin toimenpiteisiin kuin kotouttamiskoulutukseen.
"Onneksi maahanmuuttajien kotouttamiskoulutukseen saatiin tälle vuodelle määrärahaa sen verran mitä haimmekin. Syksyllä aloitamme koulutuksen Oulussa. Raahessa, Ruukissa ja Kuusamossakin koulutus on tarkoitus aloittaa. Toivottavasti ensi vuodellekin määrärahoja saadaan riittävästi."
Kotouttamiskoulutus toteutetaan opetushallituksen suosituksen mukaisesti 40 opintoviikon mukaisesti ja vielä erikseen 24 opintoviikon luku- ja kirjoitustaitokurssi niille maahanmuuttajille, joilla ei ole näitä taitoja tai jotka eivät osaa latinalaisia aakkosia.