Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tekemän selvityksen mukaan Oulun ja Lapin läänin pienet terveyskeskukset ovat selvästi tehottomampia kuin muissa lääneissä.
Tutkimuspäällikkö Kalevi Luoman mukaan yksi syy on lääkäripula. Kun virkoja on täyttämättä, potilaskäynnit vähenevät, mutta kustannukset eivät juuri laske.
Lääkärivaje ei yksin riitä selittämään pienten, väestöpohjaltaan alle 5 000 asukkaan terveyskeskusten heikkoa tuottavuutta. Monissa pienissä terveyskeskuksissa on laboratorio- ja röntgenpalveluissa ylitarjontaa suhteessa väestömäärään, mikä verottaa koko terveyskeskuksen tuottavuutta.
"Joissakin terveyskeskuksissa on myös lääkärinvirkoja liian vähän suhteessa muuhun henkilökuntaan. Erot terveyskeskusten tehokkuudessa ovat pysyneet suurina ja lähes muuttumattomina", Kalevi Luoma sanoo.
Keskisuuret
pärjäävät parhaiten
Pienten rinnalla myös suuret terveyskeskukset ovat keskimääräistä tehottomampia. Tuottavuudessa pärjäävät parhaiten keskisuuret yksiköt, joiden väestöpohja on alle 50 000.
Yleislääkärijohtoisten terveyskeskusten tuottavuus on laskenut 12 prosenttia vuodesta 1997 vuoteen 2003 ja on nyt samalla tasolla kuin vuonna 1988. Kalevi Luoma ennustaa, että lasku jatkuu lähivuosina.
Luoma varoittaa, että terveydenhuoltomenot nousevat merkittävästi, jos tuottavuus ei nouse.
"Tehokkuutta voitaisiin parantaa uudistamalla toimintatapoja ja organisaatiorakenteita. Tärkeintä on löytää keinoja, jotka alentavat palvelujen yksikkökustannuksia ja hillitsevät väestön ikääntymisestä ja terveyspalvelujen lisääntyvästä käytöstä aiheutuvaa kustannusten nousua."
Hoitotakuusta
isot kustannukset
Stakesin selvitysten mukaan maaliskuussa voimaan tuleva hoitotakuu maksaa tänä vuonna kunnille ja sairaanhoitopiireille 145 miljoonaa euroa. Summa on 1-1,2 prosenttia terveydenhuollon kokonaismenoista.
Erikoissairaanhoidon osuus on sata miljoonaa euroa ja perusterveydenhuollon osuus loput 45 miljoonaa.
"Perusterveydenhuollossa rahaa tarvitaan eniten suun terveydenhuoltoon, omalääkärijärjestelmään ja puhelinneuvontaan", kehittämispäällikkö Markku Pekurinen kertoo.
Ensi vuonna hoitotakuun arvioidaan maksavan yhteensä 31 miljoonaa euroa, josta suurin osa tarvitaan perusterveydenhuoltoon.
"Toistaiseksi ei tiedetä, aiheuttaako hoitotakuu kertaluontoisen menopiikin vai onko menolisäys pysyvää. Aika näyttää", Pekurinen sanoo.
Stakesin terveystaloustieteen keskus on selvittänyt hoitotakuun taloudellisia vaikutuksia kysymällä arvioita suurista kaupungeista ja sairaanhoitopiireistä sekä terveyskeskuksista. "Vastaukset vaihtelivat suuresti, mutta yleinen näkemys oli, että uudistus tuo kustannuspainetta ja lisää rahoitustarvetta."
Hoitotakuu vaatii myös lisää työpanosta arviolta 2 450 henkilötyövuoden verran. Eniten lisäväkeä tarvitaan hammashuoltoon, ortopediaan, neurologiaan ja kuulokojeiden sovitukseen. Nykyistä vähemmällä pärjätään verisuonikirurgiassa.
Näkemykset hoitotakuun tuomista haasteista ja velvoitteiden toteutumisesta vaihtelevat Stakesin selvityksen mukaan suuresti. Jotkut kunnat ja sairaanhoitopiirit eivät ole varanneet lainkaan määrärahaa asiaan, kun toisissa potilasjonoja on purettu kovalla kiireellä lisämäärärahojen turvin.
Optimistisimmat uskovat, että hoitotakuun vaikutus on suhteellisen pieni ja ohimenevä eikä aiheuta pysyvää lisätaakkaa.