Poh­joi­sen suot ovat tär­kei­tä hii­li­nie­lu­ja – va­ras­toi­vat enemmän hiiltä kuin aiemmin on tie­det­ty

Uuden tutkimuksen mukaan soiden viilentävä vaikutus jatkuu 2100-luvulle saakka.

Suo
Suo
Kuva: Pekka Aho

Pohjoisen suot varastoivat turpeeseen enemmän hiiltä kuin tähän asti on ymmärretty. Sen myötä soista tulee tärkeitä alueita ilmastonmuutosta vastaisessa taistelussa.

Tämä käy ilmi tuoreesta kansainvälisestä tutkimuksesta, kerrotaan Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Ilmaston lämmetessä pohjoisen kasvukausi pitenee ja soiden kasveilla on enemmän aikaa sitoa yhteyttämisen kautta hiilidioksidia ilmasta. Kasvien kuollessa niiden jäänteet vajoavat suohon, jossa maaperän märkyys ja hapettomuus hidastavat jäänteiden hajoamista. Jäänteistä syntyy turvetta, ja turpeesta puolet on hiiltä.

Tutkimuksen mukaan soiden viilentävä vaikutus kestää 2100-luvulle saakka.

Kasvit sitovat hiiltä itseensä myös metsissä, mutta metsissä hiilen kierto takaisin ilmakehään on nopeampi. Suossa kasvien jäänteiden hajoaminen on hitaampaa. Siksi suot ovat tärkeitä pitkäikäisiä hiilinieluja.

Soiden ilmastonmuutosta hillitsevällä vaikutuksella on erityistä merkitystä Suomelle, koska Suomessa on soita poikkeuksellisen paljon. Suomen pinta-alasta kolmannes on soita. Niiden turvekerros voi olla 10 000 vuotta vanhaa ja kahdeksan metriä syvää.