Työantajan sosiaaliturvamaksu poistetaan kolmivuotisen kokeilun ajaksi 15 pohjoisesta kunnasta. Hallitus antoi tiistaina eduskunnalle budjetin yhteydessä lakiesityksen, jolla päästään kokeilemaan sotu-maksujen alennuksen vaikutusta pohjoisten kuntien työllisyyteen.
Kokeilussa selvitetään, miten sosiaaliturvamaksusta vapauttaminen vaikuttaa työllisyyteen ja työllistämisedellytyksiin. Työttömyyden vähenemisen ja uusien työpaikkojen syntymisen toivotaan hillitsevän poismuuttoa ja vahvistavan kuntataloutta erityisesti Pohjois-Lapin kunnissa.
Tavoitteiden toteutuessa kokeilu parantaisi myös alueen kilpailukykyä Ruotsiin ja Norjaan nähden, joissa sosiaaliturvamaksujen alueellinen porrastus on jo käytössä. Kokeilu on tarkoitettu yrityksille, kotitaloustyönantajille sekä valtion liikelaitoksille. Lapin kansanedustajat aikovat jättää lakiesityksen, jolla myös kuntatyönantaja tulisi kokeilun piiriin.
Kokeilukuntia ovat Enontekiön, Inarin, Kemijärven, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Pellon, Posion, Sallan, Savukosken, Sodankylän, Utsjoen ja Ylitornion kunnat sekä ns. A-saaristokunnat eli Hailuoto, Houtskär, Iniö, Korppoo, Nauvo ja Velkua.
Kansaneläkelaitoksen maksutuotot pienentyvät noin kahdeksalla miljoonalla eurolla, mikä on määrä korvata nostamalla työnantajan sosiaaliturvamaksua 0,014 prosenttiyksikköä.
Maksuvapautuksen enimmäismääräksi on kaavailtu 30000 euroa kultakin palkanmaksuvuodelta maksettavasta sosiaaliturvamaksusta. Sotu-maksujen ensimmäiset alennukset voi saada tammikuussa 2003 ja viimeiset tammikuussa 2006.
Kokeilu pohjautuu sisäasiainministeriön Pohjois-Lappi-työryhmän työhön.
Kainuun mallin rahoitus ei vielä sisälly ensi vuoden budjettiin, sillä se on tarkoitus aloittaa vasta vuonna 2005.
Kuljetustuki säilyy
Pohjois-Suomen kannalta tärkeää kuljetustukea saadaan vielä ensi vuonna. Laki alueellisesta kuljetustuesta on kuitenkin voimassa vain vuoden 2003 loppuun, joten asiaan joudutaan palaamaan uudestaan vuoden kuluttua.
Kuljetustukea maksetaan Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa sijaitsevien pienten ja keskisuurten yritysten kuljetusten tukemiseen. Alueellinen kuljetustuki on ensi vuonna 3 364 000 euroa. Määrä on sama kuin tänä vuonna.
Kuljetustuella pyritään tasaamaan pitkistä matkoista koituvaa haittaa. Kuljetustuen tavoitteena on parantaa edellytyksiä tuotannon määrän nostamiseen, uuden tuotantotoiminnan aikaansaamiseen sekä tuotannon jalostusasteen kohottamiseen.
Pohjois-Suomen kannalta tärkeä ammatillinen työvoimakoulutus on joutunut nipistysten kohteeksi, mutta sen sijaan valmentava työvoimakoulutus saa hieman aiempaa enemmän varoja. Alueellisista euromääristä ei kuitenkaan ole vielä tietoa, sillä TE-keskukset joutuvat hankkimaan rahoituksen työministeriön kanssa käytävissä tulosneuvotteluissa.
Kauppa- ja teollisuusministeriön kautta on tulossa uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen lisää rahaa. Kyse on pohjoisessa tärkeän metsähakkeen, kierrätyspolttoaineen ja biokaasun hyödyntämisestä.
Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tietotekniikan ja elektroniikan tutkimuksessa lisäpanostukset suunnataan mikro- ja nanoteknologian sekä optoelektroniikan kehittämiseen Espoossa ja Oulussa.
Tarkoituksena on kehittää kolmannen sukupolven ja tulevaisuuden mobiilisovellutuksia sekä uusia mahdollisuuksia ohjelmistoliiketoiminnalle. Myös kolmannen sukupolven korvaavaan tai sen jälkeiseen moniteknologiaympäristöön soveltuvia menetelmiä kehitetään.
Teknologian kehittämiskeskuksen Tekesin myöntämän rahoituksen painopistettä muutetaan. Tutkimustoiminnan ja avustusten myöntämisvaltuudet nousevat lainojen kustannuksella. Myöntämisvaltuuksien kokonaistaso säilyy 363,3 miljoonassa eurossa.
Pohjois-Suomen hankkeet joutuvat kamppailemaan ennallaan pysyneistä varoista. Budjetissa ei liioin esitetä erillistä Oulun yksikön perustamista. Pohjois-Suomessa on suuret tarpeen viennin ja kansainvälistymisen edistämiseen. Viennin ja kansainvälistymisen edistäminen saakin hieman lisärahoitusta talousarvioesityksessä.
Maa- ja metsätalousministeriön lohkolla myönteistä Pohjois-Suomen kannalta on puun ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisen tukeminen 18 miljoonan euron verotukipaketilla. Myös kansallinen metsäohjelma 2010 saa rahoitusta, jolla on tarkoitus lisätä puun energiakäyttöä.
Hallituksen esitys tiebudjetiksi riittää tiestön hoidon ylläpitoon. Uusiin alueellisiin tieinvestointeihin jää aiempaa vähemmän rahaa. Keskeneräisistä tiehankkeista valtatie neljällä Oulun ja Limingan välinen tieosuus kuuluu kokonaisrahoituksen piiriin. Lapissa rakentamisrahoitusta jäävät odottamaan Kemi-Tornio -moottoritiehen liittyvät Kemijoen sillat.