Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien potilailla on keskimääräistä lyhyemmät odotus- ja toipumisajat, osoittaa 13 sairaanhoitopiiristä vuosina 1997-99 kerätty tutkimus. Vaikka hoitoajat ovat melko samanpituisia eri piireissä, kustannuksissa erot ovat enimmillään kaksinkertaisia. Syynä ovat venyvien odotus- ja toipilasaikojen päivärahakustannukset.
Selvittelyn kohteina oli neljä yleisintä ja kokonaiskustannuksiltaan suurinta sairausryhmää, masennus, iskias, polven nivelrikko ja sepelvaltimotauti. Mikään sairaanhoitopiiri ei noussut suvereenisti muita paremmaksi.
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä odotusaika ja toipumisajat olivat pitkiä sepelvaltimotaudin hoidossa. Polven nivelrikkopotilaat puolestaan ovat joutuneet odottamaan lyhimmän ajan vertailtavista, ja toipumisaikakin on alle maan keskitasoa.
Masennuspotilaiden hoitaminen myötäilee Länsi-Pohjan alueella maan keskiarvoa. Iskiaspotilaat pääsevät kohtalaisen lyhyessä ajassa hoitoon ja toipuvatkin nopeasti.
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän johtaja Seppo Tuomola arvioi, että sairaanhoitopiiri pärjäsi vertailussa kohtuullisen hyvin.
"Sepelvaltimotautien ajat olivat pisimpiä, mutta kolmessa muussa pärjäsimme varsin hyvin. Syynä on huono lääkäritilanne kuten monessa muussakin sairaanhoitopiirissä. Nyt meillä on kardiologi töissä, joten jos samat tiedot kerättäisiin nyt, ajat olisivat lyhyempiä kuin selvityksessä", Tuomola sanoo.
Hänen mielestään selvitys osoittaa selkeästi sen, että on syytä etsiä tarkoituksenmukaisia tapoja järjestää hoitoa. Kustannuksia voidaan paremmin säästää pyrkimällä lyhentämään sairauspäivärahaan oikeuttavia päiviä mieluummin kuin nipistämällä itse hoidosta.
"Tässä suhteessa voitaisiin tehdä kansallisia kokeiluja. Itse aiomme käydä yhdessä läpi nämä tulokset ja pyrkiä hyödyntämään niitä terveyskeskusten kanssa", Tuomola painottaa.
Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Matti Kakko on tyytyväinen selvitykseen, varsinkin kun kyseessä on pitkien etäisyyksien alue. Esimerkiksi masennusta kärsivät pääsevät Muurolan sairaalaan keskimääräistä nopeammin hoitoon. Hoito- ja toipumisajat ovat pitkähköjä, mutta kokonaisuus jää alle maan keskitason.
Iskiaspotilaissa Lappi jää reilusti alle maan keskitason, polven nivelrikkojen hoidossa hieman alle. Sepelvaltimotautien hoito on Lapissa nopeinta osallistuneista sairaanhoitopiireistä.
Kakko kertoo, että jotkut pitkät hoito- ja toipilasajat vaativat toimia, ja osin niihin on jo ryhdytty. Esimerkiksi hoitojonoja päätettiin viime viikolla ryhtyä purkamaan ostamalla ortopediapalveluja Kemijärveltä ja Oulun yliopistosairaalasta.
Pohjois-Pohjanmaa keskitasoa
Suomessa on 20 sairaanhoitopiiriä, joista 13 osallistui tutkimukseen. Pohjois-Suomen suurin sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaa ei ollut mukana. Johtajaylilääkäri Lauri Nuutinen perustelee, että kysymys oli rahasta.
"Hankerahamme ovat erittäin niukat, ja kysymys oli kuitenkin mittavasta summasta, vanhassa rahassa lähelle 100 000 markasta. Toisaalta me saamme vastaavia tietoja muuta kautta, joten näitä projekteja on aina tarkasteltava kriittisesti", Nuutinen sanoo.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä odotus- ja toipumisajat myötäilevät Nuutisen mukaan valtakunnallista keskitasoa. Luonnollisesti eri sairauksissa on vaihtelua.
Esimerkkinä hän mainitsee tutkimuksessakin mukana olleet iskiassairaudet, joissa odotus-, hoito- ja toipilaspäiviä on kaikkiaan 89, kun tutkimuksen valtakunnallinen luku on 113. Tosin Oysissa hoidettavien iskiaspotilaiden määrä on vähäinen.
Nuutinen pitää hanketta kannatettavana ja harmittelee, että Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ei voinut siihen osallistua. Piiristä tutkimuksessa ovat mukana Oulun ja Taivalkosken kunnat.
