Poh­joi­sen ruska har­maan­tui

Ruska ei pistä silmään tällä hetkellä niin terävästi, kun se helakimmillaan voisi pohjoisessa näyttäytyä. Dosentti Risto Jalkanen Metsäntutkimuslaitokselta luonnehtii syksyn värinäytelmää yleisilmeeltään vaisuhkoksi, joskin alueellisia ja kasvupaikkakohtaisia eroja esiintyy.

Ruostesieni vei syksyiseltä värinäytelmältä parhaan hehkun.
Ruostesieni vei syksyiseltä värinäytelmältä parhaan hehkun.
Kuva: Tapio Maikkola

Ruska ei pistä silmään tällä hetkellä niin terävästi, kun se helakimmillaan voisi pohjoisessa näyttäytyä. Dosentti Risto Jalkanen Metsäntutkimuslaitokselta luonnehtii syksyn värinäytelmää yleisilmeeltään vaisuhkoksi, joskin alueellisia ja kasvupaikkakohtaisia eroja esiintyy.

Pääruskan tuovissa koivuissa ruskan kirkkautta himmentää koivuruoste-sienitauti, joka iskeytyi puihin elokuun alun sateisen jakson jälkeen. Myös keskikesän kuivuudella on ollut merkityksensä. Se heikentää myös maaruskan ja pihlajien värejä.

"Kosteimmilla paikoilla hieskoivut ovat jo varistaneet pääosan lehdistään, mutta kuivemmilla mailla kasvavilla rauduskoivuilla tilanne on toinen. Ne ruskaantuvat myöhemmin, ja niissä nähdään syksyn kuluessa vielä hyviäkin värejä", Jalkanen arvioi.

Ruskaa on vaimentanut myös syksyn lämpimyys, eikä värejä voimistavia yöpakkasia ole esiintynyt kuin vasta aivan viime päivinä.

Tunturialueilla ruska on parhaimmillaan syyskuun kymmenennen päivän paikkeilla, Etelä-Lapissa viikon-pari myöhemmin ja Oulun seudulla syys- ja lokakuun vaihteessa.



Ruskamatkailussa
hiipumista


Kaksi vuotta sitten ruska oli harvinaisen näyttävä kaikilla sen osa-alueilla. Lehtipuilla talveentuminen tapahtui tuolloin "oppikirjamaisen hienosti", Jalkanen kuvailee.

"Ei ollut häiritseviä tekijöitä, kuten kuivuutta ja sienitauteja. Yöpakkasiakin oli sopivasti. Ja puiden solukoiden sokeritilanne oli hyvän kasvukauden johdosta erinomainen. Esimerkiksi hieskoivulla pääväri oli tuolloin keltaisen sijasta monin paikoin poikkeuksellisesti punainen. "

Pohjoisen matkailuyrityksille ruskasesongista näyttäisi muodostuvan nyt totuttua hiljaisempi.

"Sanotaan, että vähän huonompi se on kuin viime vuonna. Kohtalainen kuitenkin. Talouden taantuma on vaikuttanut ihmisten matkustushalukkuuteen", hotellijohtaja Marja Pietikäinen Harrinivan Lomakeskuksesta Muoniosta kertoo.

Samankaltainen tilanne on ollut Hullun Poron hotellissa Kittilän Levillä.

"Nyt varauksissa ollaan viime vuotta jäljessä 20-30 prosenttia", myyntijohtaja Leena Härkönen toteaa. Hän huomauttaa, että taloustilanteen ohella myynnin hiipuminen on johtunut myös alueen majoituskapasiteetin lisääntymisestä.

Kuusamossa lomamökkejä välittävässä FinFun Rukassa kauppa on käynyt niin ikään viime vuotta nihkeämmin.

"Tuntuma on, että hiljaisempaa on ollut", myyntineuvottelija Miia Oinas sanoo.

"Valtaosin tulee nyt viime hetken varauksia viikonlopuille. Viikon viipymät ovat vähentyneet", Oinas lisää.



Kotimaiset turistit
liikkeellä


Ruska-aika merkitsee lyhyttä mutta tärkeää sesonkia Lapin matkailuelinkeinolle. Silloin liikkuvat pääasiassa kotimaiset matkailijat. Esimerkiksi viime vuoden syyskuussa rekisteröityjä yöpymisiä kirjattiin majoitusyrityksissä 194 097, joista kotimaisten osuus oli yli 90 prosenttia.

Matkailukoordinaattori Satu Luiro Lapin liitosta tosin sanoo, ettei ruska-aika ole taloudellisesti yhtä merkittävä kuin muut sesongit. Kun koko vuoden matkailutulo on noin 570 miljoonan euron luokkaa, Luiro laskelmoi, että siitä ehkä vain kymmenisen prosenttia kohdistuu ruskaviikoille.

"Ylivoimainen huippusesonki on joulun ja uudenvuoden aika, sitten tulee kevättalven hiihtosesonki", hän listaa.

Yöpymistilastojen mukaan heinäkuussakin matkailijoita liikkuu Lapissa enemmän kuin syyskuussa.

Ilmoita asiavirheestä