Lapissa on nähty viime syksystä lähtien poikkeuksellisen runsaasti pöllöjä. Pikkunisäkkäitä saalistaville linnuille on riittänyt ravintoa, sillä pohjoisimman Suomen metsämyyräkannat olivat syksyllä runsaimmat 30 vuoteen. Myyräkannat ovat kuitenkin nyt jo pienenemässä.
– Pöllöhavaintoja on tehty paljon Koillis-Lapissa ja Rovaniemellä. Pesinnät voivat vielä kyllä epäonnistuakin, jos myyrät tyystin katoavat, kertoo erikoistutkija Jukka Jokimäki Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta.
Eteläisessä Suomessa ravintotilanne on ollut jo alun alkaen vaatimattomampi. Pelto- ja metsämyyriä on ollut korkeintaan kohtalaisesti, paikoin ei ollenkaan. Talvi on ollut myös runsasluminen, mikä on vaikeuttanut saalistusta. Toistaiseksi suuremmilta nälkäkuolemilta on vältytty.
– Kuolleita pöllöjä ei ole toimitettu meille läheskään sitä määrää kuin toissa ja viime talvena. Viime viikkoina on löydetty jonkin verran kuolleita sarvipöllöjä. Ilmeisesti lunta on kuitenkin ollut niin runsaasti, etteivät kaikki ole pystyneet löytämään saalista, kertoo yli-intendentti Jari Valkama Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.
Useimpien pöllölajien pesintä on yhteydessä pikkunisäkkäiden määrään, erityisesti myyräkantaan. Jos ravinnosta on pulaa, pesintä saattaa jäädä väliin. Yleensä pesintä alkaa maaliskuun lopussa.
Parinsa löytänyt ei turhia huutele
BirdLife Suomen mukaan kuluvasta vuodesta odotettiin ennakkoon hyvää myös Etelä- ja Keski-Suomessa. Edellinen huippuvuosi oli 2009.
– Huhuiluaktiivisuuden perusteella pöllövuodesta näyttäisi tulevan keskimääräistä heikompi. Pesinnän onnistumisesta ei voi vielä sanoa mitään, kertoo hankekoordinaattori Timo Metsänen BirdLife Suomesta.
Pohjoisessakin huhuilua on kuulunut harvakseltaan. Jokimäen mukaan tämä ei tarkoita sitä, ettei pöllöjä olisi.
– Voi olla niinkin, että niillä on jo pari valittuna. Silloin ei ole enää tarvetta huudella, sanoo Jokimäki.
Maaliskuu on yleensä parhainta pöllöjen kuunteluaikaa, sillä lintujen soidinaktiivisuus lisääntyy kevään edetessä. Menot ovat kuultavissa erityisesti tyyninä iltoina.
Pesinnän onnistumisesta tiedetään enemmän kuukauden kahden päästä, kun lintuharrastajat ovat päässeet kiertämään pöllönpönttönsä. Jotkin pöllöt voivat intoutua pesimään vielä toukokuussakin, jos ravintotilanne paranee.
Suomessa pesii kymmenkunta pöllölajia, BirdLife Suomen mukaan enimmillään 20 000-30 000 paria. Kannat lisääntyvät ja vähenevät 3–4 vuoden sykleissä. Varsinkin helmipöllön, sarvipöllön ja suopöllön määrät vaihtelevat suuresti myyräkannan mukaan.