Oulu Opetushallituksen tuoreen selvityksen mukaan Pohjois-Suomessa pärjätään perusopetuksessa muuta maata heikommin. Heikosti menestyneiden joukossa selvä edustus on Pohjois-Suomen maaseudun pojilla. Myös yksittäisten kuntien hyvinvointi näkyi oppimistuloksissa. Kuntatasolla hyvä työllisyys sekä korkea koulutustaso ja varallisuus ovat yhteydessä hyviin oppimistuloksiin kieliaineissa. Matematiikassa vastaavia yhteyksiä ei havaittu.
"Tämä on myös resurssikysymys. Valtio-osuusuudistuksen yhteydessä olen esittänyt, että selvitettäisiin mahdollisuudet kohdentaa resursseja alueille, joissa on ongelmia", toteaa opetusministeri Tuula Haatainen (sd.).
Hänen mukaansa toimenpiteitä tarvitaan myös sosiaali- ja terveyspuolella.
"Kyllä lasten ja nuorten hyvinvointiin pitää kyetä satsaamaan. On aina halvempaa puuttua ajoissa, kuin paikata jälkeen päin. Tämä on laajempi kuin pelkästään koulutukseen rajoittuva hyvinvointikysymys", hän sanoo.
Haataisen mukaan tilanne on ollut tiedossa ja tällä hetkellä on käynnissä useita hankkeita, joilla pyritään parantamaan tilannetta. Viime syksynä käynnistyi hanke, jossa pohditaan erilaisten oppijoiden tarpeita opetustilanteissa. Kouluille ollaan myös tekemässä valtakunnallisia laatusuosituksia
"Kaikki riippuu siitä, mitä kunnissa tehdään ja miten suhtaudutaan ja millainen arvostus koulutukselle annetaan. Koulutusta kohtaan tunnettua asenneilmapiiriä taas muutellaan huomattavasti hitaammin", Haatainen toteaa.
Koulujen koko mietityttää
Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajan Kaarina Drombergin (kok.) mukaan nyt kannattaisi pohtia, minkä kokoisia kouluja kannattaa ylläpitää.
"Pitäisi tehdä enemmän seudullista yhteistyötä, jotta saataisiin lukioista ja peruskouluista suurempia kokonaisuuksia, niin voidaan tarjota päteviä opettajia" , hän toteaa.
Drombergin mukaan ihanteellisia olisivat pienet oppilasryhmät.
"Laajan ainevalikoiman ja pätevien opettajien saaminen voi kuitenkin olla vaikeaa, jos tunteja on liian vähän", hän jatkaa.
Pohjois-Suomessa otoskouluja oli 176 ja oppilaita 5 812. Valtakunnallisesti tutkimukseen osallistui 563 koulua ja 35 601 oppilasta.
Tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudulla oleva kilpailu mieluisista peruskoulun jälkeisistä opiskelupaikoista motivoisi poikia parempaan koulumenestykseen. Sen sijaan Pohjois-Suomessa, jossa koulutukseen pääseminen on helpompaa jatkokoulutuspaikkojen runsauden vuoksi, ei välineellisemmin suuntautuneilla pojilla ole kilpailun tuomaa haastetta.
Alueellisten erojen lisäksi tutkittiin oppimisen eroja tyttöjen ja poikien välillä. Tytöt menestyvät poikia paremmin koulussa. Erityisen selvä ero oli äidinkielessä, jossa parhaiten pärjänneistä oppilaista kaksi kolmasosaa oli tyttöjä, huonoiten pärjänneistä taas kaksi kolmasosaa oli poikia. Matematiikassa tulokset olivat melko tasaisia, mutta parhaiten menestyneiden joukossa enemmistö oli poikia.
Opetushallituksen meta-arvioinnissa tutkittiin vuosien 1998-2002 arviointiaineistoja ja vertailtiin pääkaupunkiseudulla, Pohjois-Suomessa ja muualla maassa sijaitsevien peruskoulujen oppimistuloksia. Vuosina 1999-2003 opetusministerinä toiminutta kansanedustaja Maija Raskia (sd.) ei tavoitettu kommentoimaan tilannetta.