Oulun yliopisto on suosituin vaihtoehto suurimmalle osalle Oulun ja Lapin läänien opiskelupaikkaa miettivistä. Tuoreen selvityksen mukaan kaikista yliopistoista Oulun yliopistolla on maantieteellisesti laajin opiskelijoiden rekrytointialue ja siihen kuuluu eniten kuntia, 79. Se kattaa Oulun läänin ja lähes kaikki Lapin läänin kunnat, Keski-Pohjanmaan sekä Ylä-Savon.
Lapin yliopisto on ykkösvaihtoehto viidessä Lapin kunnassa. Selvityksessä tutkittiin vuosina 1998-2000 kaikkiin Suomen yliopistoihin, korkeakouluihin ja ammattikorkeakouluihin hyväksyttyjä uusia opiskelijoita, joita oli yli 155 000.
Oulun yliopiston alueellinen vaikuttavuus on kiistaton Pohjois-Suomessa. Korkeakouluilta odotetaan kuitenkin aikaisempaa enemmän aktiivista roolia oman alueensa kehittämisessä, minkä asiaa pohtinut korkeakoulujen alueellisen kehittämisen työryhmä kirjasi vuonna 2001 korkeakoulujen tulevaisuuden tehtäväksi.
"Oulun yliopisto ei uhkaa Lapin yliopiston opiskelijarekrytointia", vakuuttaa selvityksen tehnyt filosofian ylioppilas Inka Kiviharju.
Hänen mukaansa kummallakin yliopistolla on omat vahvuutensa ja erikoisalansa, joille riittää opiskelijoita. Oulu on Kiviharjun mukaan vakiinnuttanut asemansa opiskelupaikkaa etsivien nuorten keskuudessa ja Rovaniemi saa riittävästi hyvää opiskelija-ainesta etenkin oikeus- ja taideaineiden ansiosta.
Läheisyys tärkeää
Tärkeimpiä syitä Oulun yliopistoon hakeutumiseen ovat yliopiston monipuolinen koulutustarjonta, maantieteellinen läheisyys, halu jäädä valmistumisen jälkeen Pohjois-Suomeen sekä Oulun kaupungin tarjoamat mahdollisuudet.
"Yhteiskunnassa toiminnot keskittyvät, samoin yliopistot ja korkeakoulutkin keskittyvät", huomauttaa geoinformatiikon professori Jarmo Rusanen. Suuria yllätyksiä tutkimus ei Rusasen mukaan tuonut. Vuoteen 1987 verrattuna opiskelijarekrytoinnin alueellisessa jakautumisessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia.
Eri tiedekunnissa on alueellisia eroja. Teknillinen tiedekunta houkuttaa uusia opiskelijoita laajimmin ympäri Suomea. Vuosina 1998-2000 tiedekuntaan tuli 1 768 opiskelijaa 209 kunnasta. Selkeimmin pohjoissuomalaisin tiedekunta oli selvityksen mukaan taloustieteiden tiedekunta, sinne opiskelijoita tuli 61 eri kunnasta lähes pelkästään Pohjois-Suomesta.
Kajaanin opettajankoulutuslaitos on myös selkeästi oman alueensa kouluttaja. Opiskelijoista suurin osa tulee Kajaanin lähialueilta.
Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen iloitsee tutkimuksen tuloksista. Hänen mielestään yliopiston toimintalinja on ollut oikea ja Oulusta on tullut houkutteleva opiskelupaikka paitsi omalla alueellaan myös muualla maassa, sillä huomattava osa opiskelijoita tulee etelän suurista kaupungeista. Tulevaisuudessa kilpailu kuitenkin kiristyy, kun ikäluokat pienenevät.
"Opiskelijarekrytoinnissa haetaan opiskelijoita entistä kauempaa, mutta massamainontaan ei olla lähdetty, kuten ammattikorkeakoulut ovat tehneet. Kyllä meille tulee jo nyt paljon opiskelijoita etelästä, mutta tulevaisuudessa pitää olla kova maine, millä opiskelijoita saadaan. Laatu on tärkeää."
Jatkotutkimuksessa selvitetään opiskelijoiden valmistumisen jälkeistä sijoittumista eli kuinka moni jää opiskelupaikkakunnan seudulle.
Keskustelua tarvitaan
Ammattikorkeakoulujen opiskelijarekrytointi poikkeaa yliopistojen ja korkeakoulujen linjasta. Ammattikorkeakoulut vetävät opiskelijoita paljon suppeammalta alueelta kuin yliopistot, lähinnä oman maakunnan alueelta.
Esimerkiksi Oulun seudun ammattikorkeakoulu sai opiskelijoita 31 kunnasta.
Ammattikorkeakoulut ovatkin selvästi maakunnallisia ja seudullisia, mikä voi professori Jarmo Rusasen mukaan aiheuttaa tiettyjä ongelmia.
"Koulutuspolitiikassa puhutaan paljon siitä, että tarvitaan vuorovaikutusta eri alueiden ja ihmisten välillä. Nämä tulokset näyttävät siltä, että ammattikorkeakoulut ovat varsin staattisessa tilanteessa verrattuna yliopistoihin ja korkeakouluihin", Rusanen pohtii.
Hän peräänkuuluttaa avointa keskustelua koulutuspolitiikasta ja korkeakoululaitoksen yhteiskunnallisesta tehtävästä.
Oulun seudun ammattikorkeakoulun rehtori Lauri Lantto pitää tärkeänä, että nuoret jäävät opiskelemaan omalle kotiseudulleen. "Jos nuori lähtee etelään opiskelemaan, sieltä palaaminen on paljon vaikeampaa kuin mennä pohjoisesta etelään", Lantto muistuttaa.
Toistaiseksi Oulun seudun ammattikorkeakouluun on löytynyt riittävästi opiskelijoita omalta alueelta eikä opiskelijoita ole aktiivisesti haettu Etelä-Suomesta. "Ei ole panostettu rekrytointiin muualla Suomessa, koska sieltä on niin vähän tulijoita. On tärkeämpää padota muuttoliikettä tänne."
Lantto muistuttaa, että ammattikorkeakoulutus ja sitä edeltänyt opistotason koulutus on ollut tärkeä tekijä esimerkiksi Oulun teknologiamenestyksen taustalla.