Kaupunginkirjaston Pakkalan saliin kokoontui Oulussa sunnuntaina iltapäivällä vaikutusvaltainen joukko naisia juhlistamaan sadan vuoden takaista lakia, joka takasi suomalaisnaisille täydet poliittiset oikeudet ensimmäisenä maailmassa.
Australiassa ja Uudessa-Seelannissa naiset olivat päässeet aikaisemmin äänestämään, mutta ehdokkaiksi vaaleihin heitä ei kelpuutettu.
"Suomi myönsi ensimmäisenä täydet poliittiset oikeudet naisille", korosti Nytkis ry:n puheenjohtaja Marja-Leena Kemppainen (kd.). Nytkis on poliittisten naisjärjestöjen yhteistyöelin, joka oli järjestänyt juhlan.
Päivämäärä 1. lokakuuta 1906 ei ole aivan merkityksetön miehillekään, sillä uuden lain myötä myös säätyihin kuulumattomat miehet saivat äänioikeuden. Toki lakia on muutettu vuosien varrella niin, että viimeisetkin äänioikeuden rajoitukset on poistettu. Esimerkiksi huoltoavun varassa eläneet suomalaiset saivat äänioikeuden vasta 1946, irtolaisille ja holhouksen alaisille tuo oikeus tuli 1970-luvulla.
Useita juhlapuheita
Nytkis oli kerännyt juhlaansa useita merkittäviä puhujia, jotka lähestyivät naisen asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa kukin omalta näkökulmaltaan.
Kansanedustaja Inkeri Kerola (kesk.) toi naisnäkökulman Arkadianmäeltä. Kun alkuaikoina keskusteltiin naisten katurauhasta ja lasten kouluruokailusta, tämän päivän kuumia aiheita ovat naisten kotityön arvostus ja naisten asema yhtiöiden johdossa.
Terveydenhuoltoneuvos Vappu Säilynoja (vas.) kertasi työelämän muistoja. Säilynoja on tehnyt pitkän päivän terveydenhoitajana ja kätilönä. Hänellä on koulutus, johon aiemmin nojasi perusterveydenhuolto, kun joukkoon lisätään vielä kunnanlääkäri.
Säilynoja muisteli, kuinka mies sai kuntalta oman auton käytöstä korvauksena 24 penniä kilometriltä, mutta nainen vain 10 penniä. Sievin kunnanvaltuustossa Säilynoja onnistui kamppailemaan naisten kilometrikorvauksen 15 penniin.
Oulun kaupungin tasa-arvotoimikunnan puheenjohtajan Miia Hirsikankaan (vihr.) mielestä tasa-arvon, esteettömyyden ja suvaitsevaisuuden eteen on Suomessa vielä paljon tekemistä. Pyörätuolilla liikkuva Hirsikangas kaipasi asenteisiin muutosta.
"Meidän pitää päästä irti ihmisten tarpeettomasta lokeroinnista. Vammaisten ohessa maahanmuuttajat ovat samanlainen ryhmä."
Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Tytti Tuppurainen (sd.) näki Pohjois-Pohjanmaan imagon miehiseksi, johon kuuluvat terva, teknologia, tiernapojat, toripolliisi ja Kärpät. "Kaipaamme pehmeämpiä arvoja ja vahvaa naiseutta, kulttuuria ja humanismia."
Entinen europarlamentaarikko Riitta Jouppila (kok.) löysi selityksen kansainvälisessä vertailussa suomalaisnaisen varsin hyvään asemaan jo antiikin Roomasta.
"Tacitus kirjoitti 90 jKr., että suomalaiset fennit ovat erikoinen ryhmä, jossa miehet metsästävät rotevien naisten kanssa ja jakavat saaliinsa tasan."
Naistutkimuksen asiantuntija, Nytkis ry:n sihteeri Mervi Heikkinen arveli, että seuraavat sata vuotta toimitaan väkivallattoman yhteiskunnan eteen.
Kirjaston näyttelytilassa avattiin 14. lokakuuta kestävä näyttely "Pohjoisen naisen ääni", jossa erilaiset naisjärjestöt esittelevät toimintaansa. Ohessa on myös näyttely, jossa kerrotaan sadan vuoden aikana toimineista 32 pohjoissuomalaisesta naiskansanedustajasta.