KUUSAMO Kiista Pohjois-Suomen metsänhakkuista on laajenemassa Keski-Eurooppaan. Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokoukseen tyytymättömät ympäristöjärjestöt yrittävät vaikuttaa suomalaisen paperin ostajiin Saksassa.
Greenpeacen tiedottaja Mikael Sjövall sanoo, että vielä ei puuhata boikottia, mutta järjestöllä olisi Saksassa 550 000 tukijäsentä. Greenpeace on kuitenkin jo tavannut saksalaisen kustantamojen liiton (Verband Deutscher Zeitschriftenverleger) edustajia Berliinissä ja haluaa Sjövallin mukaan esitellä heille hakkuita myös Suomessa.
Järjestö listaa maailman ympäristörikoksista kertovassa raportissaan (Corporate Crimes) kuusi ympäristörikoksiin syyllistyvää metsätalousyritystä. Siinä nostetaan trooppisten sademetsien tuhojen rinnalle Kainuun, Koillismaan ja Lapin vanhojen metsien hakkuut.
Syypääksi mainitaan Stora Enso, joka on raportin mukaan Metsähallituksen hakkaamien vanhojen metsien suurin ostaja. Greenpeace lukee Stora Enson ja Metsähallituksen syyksi Natura 2000:n rikkomisen ja sen, että Pohjois-Suomen hakkuut voivat johtaa 62 lajin sukupuuttoon ja tuhannen lajin taantumiseen.
"Ihan absurdi väite. Syytökset kohdistuvat Pohjois-Suomeen, enkä minä pysty hahmottamaan tässä ympäristöongelmaa", sanoo Metsähallituksen ympäristöasiantuntija Petri Heinonen. Hän pyrkii vaikuttamaan kansainväliseen Greenpeaceen, etteivät ne nielisi väitteitä ympäristörikoksista.
"He sekoittavat iloisesti kaksi asiaa. Uhanalaisia metsälajeja on 643, ja suurin osa on niistä eteläisiä lajeja, 40 prosenttia lehtoihin sidonnaisia. Pohjois-Suomen hakkuilla ei ole mitään tekemistä niiden kanssa", Heinonen toteaa.
Naturaan vedotaan
Greenpeacen metsävastaava Matti Liimatainen pitää kiinni siitä, että Stora Enson listaus ympäristörikolliseksi oli oikeutettua.
"Luonnontilaisen kaltaiset vanhat metsät on EU:n Naturassa priorisoima luontotyyppi. Niin sanottu western taiga eli vanhat metsät on luontotyyppi, jota meidän mielestä ei kokonaan ole sisällytetty Naturaan, vaikka olisi pitänyt. Metsiä hakataan ja ostaessaan tällaista puuta Stora Ensolla on siinä ongelma", Liimatainen sanoo.
Hänen mukaansa Stora Ensoa ei Corporate Crimes -raportissa suoraan rinnastettu sademetsiä hakkaaviin yhtiöihin.
"Hehtaarimääräiset hakkuualat ovat täällä vähäisempiä kuin tropiikissa, mikä ei tarkoita sitä, että ongelmat täällä olisivat silti väheksyttävämpiä", hän toteaa.
Suomessa Naturan huono toteutus johtuu Liimataisen mukaan siitä, että sen valmisteli Metsähallitus.
Valtion yhtiön rooli on hänen mielestään ristiriitainen, koska sama talo, joka valmisteli ja toteutti Natura-suojelun, saa rahaa metsiä hakkaamalla.
"Vaikka EU on määritellyt vanhat metsät luontotyypiksi, joka tulisi suojella, Suomi ei ole sitä viitsinyt tehdä. Metsähallitus määrittelee vanhat metsät eri tavalla kuin EU ja tulkitsee ohjeita väärin", Liimatainen sanoo.
Stora Enso levollinen
Tiedottaja Mikael Sjövallin mukaan Greenpeacella on Saksassa 550 000 tukijäsentä. Vielä Saksaan ei kuitenkaan puuhata boikottia. "Katsotaan, mihin syksyn neuvottelut johtavat", Sjövall sanoo.
Itse Stora Ensossa ei olla huolestuneita siitä, että Greenpeacen Corporate Crimes -raportti väittää yhtiön rikkovan Naturaa. "Tosi asia on, että Suomessa kaikki puu on hakattu ympäristösäädökset huomioonottaen. Meidän asiakkaamme tiedostavat tämän ja olemme pyrkineet huolellisesti vastaamaan heille", kertoo Stora Enson yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Westlund.
Hän muistuttaa, että nykyään puusta saatavasta lopputuotteesta pystytään myös jäljittämään raaka-aineen alkuperä.
Tämän pitäisi hälventää myös epäilyjä vanhojen metsien hakkuista. Westlund toteaa myös, että tässä asiassa Greenpeacen varsinainen syyttelyn kohde on Metsähallitus, jolta Stora Enso ostaa puuta.
Syksyn päätteeksi Suomessa neuvotellaan vielä Johannesburgin kokouksen jatkotoimista presidentti Martti Ahtisaaren koolle kutsumassa Helsinki-konferenssissa.
Joulukuisessa kokouksessa myös ympäristöjärjestöjen ja metsäteollisuuden kiistakapulaksi noussut pohjoissuomalainen vanha metsä voi nousta jälleen esille.