Pohjois-Suomen metsissä liikkuu hirvijahdin alettua jälleen tuhansia muualta Suomesta tulleita metsästäjiä.
Valtion maille myytävä metsästysoikeus ei ole kaikkien paikkakuntalaisten mieleen. Samalla kuitenkin todetaan, ettei hirviurakasta oikein omalla väelläkään selvittäisi.
Suomen itäisimmässä kunnassa Ilomantsissa on tänä vuonna toinen peräkkäinen hirvijahditon syksy. Suurpetojen suuri määrä on romahduttanut hirvikannan niin pieneksi, ettei sitä voida verottaa metsästyksellä.
Ilomantsin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Timo Hattunen arvelee, että kunnan 60 hirviseurueesta noin kolmannes suuntaa jahtiin Pohjois-Suomeen.
Hattunen on kuullut, että vieraat on vastaanotettu pohjoisessa joskus hyvin, joskus vähemmän hyvin. Osa paikallisista pelkää ruuhkaa riistamailla ja joidenkin vieraiden jahtitavoissa voi olla toivomisen varaa.
– Itse en lähde. Odotan, että joskus pääsisin hirvien perään tutuilla kotikulmilla.
Ranualla vieraat murteet ovat tulleet yhteisillä jahtimailla tutuiksi. Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Hannu Säkkinen sanoo, että metsästävien vieraiden tulo on pääasiassa myönteinen juttu.
– Hirviurakasta ei selvittäisi omin voimin, kun metsästäjien keski-ikäkin tuppaa nousemaan. Ja jättäväthän vieraat rahaakin paikkakunnalle.
Vieraat herättävät myös arvostelua. Säkkisen mukaan muutamat ahneet pilaavat reilusti toimivien vieraiden maineen.
– Porukoihin on pesiytynyt niitä, jotka metsästävät sekä kotiseudullaan että täällä. Ja aina ei viesti kulje seurueiden välillä niin kuin pitäisi. Kun sitten saman metsäautotien päähän pakkautuu aamulla useampi porukka koirineen, niin ongelmia syntyy.
Myös Pudasjärven riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Vesa Teivaanmäki toivottaa rehdisti toimivat vieraat tervetulleiksi.
– Mutta ei väärin tiedoin mukaan yrittävät. Se herättää pahaa verta.
Erikoissuunnittelija Mikko Rautiainen Metsähallituksesta tähdentää, että lupia myönnettäessä etusijalla ovat hakijat, jotka eivät voi metsästää muualla. Suuressa osassa seurueita on sekä paikkakuntalaisia että muualta tulevia.
– Harhautusyrityksiä tulee ilmi. Jos väärää tietoa metsästysmahdollisuudesta on annettu tahallisesti, saatetaan metsästys jopa keskeyttää ja antaa asia poliisin tutkittavaksi.
Turvallisuuden vuoksi luvan saajat myös velvoitetaan olemaan yhteydessä muihin alueella metsästävin seurueisiin. Metsähallitus antaa luvan saajille samalla alueella metsästävien seurueiden yhteystiedot.
Simossa noin sadan hirviporukan ja 750 metsästäjän yhteisluvan koordinaattorina pitkään toiminut Lauri Karjalainen sanoo, että huolellisella valmistautumisella ja yhteydenpidolla ongelmilta vältytään.
– Tänne saapuu metsästäjiä ympäri maata, mutta suurimmassa osassa porukoita on mukana myös väkeä tästä lähiseudulta.
Karjalaisen mukaan hirvijahdin alkua varjostaa nyt liian lämmin sää.
– Jokaisella porukalla ei ole kylmälaitteita hirvivajassaan, joten lihan käsittelyssä voi tulla ongelmia. Lämmin sää uuvuttaa myös hirvikoirat.
347 pyyntialuetta
- Metsähallituksella on 347 yli tuhannen hehtaarin hirvenpyyntialuetta eri puolilla Suomea.
- Pohjois-Suomen suurilla alueilla pyyntilupa voidaan myöntää samalle alueelle usealle porukalle.
- Tälle syksylle valtion maille on myönnetty 1 138 aluelupaa.
- Varsinainen pyyntilupa haetaan Riistakeskukselta.
- Hirviseurueessa on oltava pääsääntöisesti vähintään 10 metsästäjää.
- Etusijalle asetetaan hakijat, joilla ei ole muuta kohtuullista metsästysmahdollisuutta.
- Pohjois-Suomessa hirviseurueessa täytyy pääsääntöisesti olla 10 metsästäjää, jotka eivät metsästä muualla.
- Lapissa, Kainuussa ja Koillismaalla asuvilla on oikeus metsästää maksutta kotikuntansa valtion mailla.
- Muilta peritään 42 euron kausimaksu.