Pohjoiset valtiot ovat saaneet uutta tärkeyttä, kun maailman poliittinen kuva on muuttunut, arvioi Islannin presidentti Ólafur Ragnar Grímsson.
Grímsson oli maanantaina Oulussa yksityisvierailulla, mistä hän jatkoi Helsinkiin Pohjoismaiden neuvoston 50-vuotisjuhliin. Kutsun oli esittänyt Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen, joka on Islannin kunniakonsuli.
"Kylmän sodan syväjäädytys oli aivan kuin hengessä pohjoisen kylmän ilmaston kanssa: pohjoisen alueen tapahtumista oltiin vain vähän kiinnostuneita. Nyt pohjoinen on kokenut muutoksia, jotka voi rinnastaa kevääseen. Yhtäkkiä on liikettä joka puolella ja uudet virrat liikkuvat voimakkaina", Grímsson muotoili.
"Vaikka Euroopan unioni on tunnustanut pohjoisen ulottuvuuden, mielestäni se on vasta alkusoitto sinfoniasta, joka alkaa soida", hän totesi.
Hänen mielestään pohjoisen alueen yhteiset toimielimet ovat saaneet lisää painoarvoa viime vuosina ja sama kehitys jatkuu. Kun yhteistyössä ovat mukana Pohjoismaiden lisäksi Venäjä, Yhdysvallat ja Kanada, muodostumassa on mielenkiintoinen yhteistyökenttä taloudellisille, sosiaalisille ja poliittisille hankkeille.
"Pohjoinen on avainasemassa ja vaikuttaa voimakkaasti uuden Euroopan menestykseen sekä vakauteen Venäjän ja Yhdysvaltain suhteissa. Euroopan yhteistyössä yli Atlantin ja samalla suhteessa Venäjään on pulmia, joita taas ei ole pohjoisten alueiden valtioiden välillä", Grímsson arvioi.
Hän kuitenkin muistutti, että paljon täytyy tehdä. Jotta pohjoisten alueiden merkitys ja yhteistyön arvo kasvaisi, yliopistojen on asetettava pohjoiset kysymykset tärkeiksi tutkimuskohteiksi. Kohteina hän mainitsee luonnonvarojen hyödyntämisen, taloudellisen kehityksen ja alkuperäiskansojen oikeudet.
Korkeakoulujen yhteistyössä on ainakin päästy alkuun. Oulun yliopistolla on parhaillaan kolme vaihto-opiskelijaa Islannista. "Lisäksi meillä on 6-7 yhteistä tutkimusohjelmaa", rehtori Lajunen totesi.
Professorilla viemisiä kotiin
Oulun yliopistolta presidentti Grímsson, taustaltaan Islannin yliopiston yhteiskuntatieteiden professori, aikoo viedä paljon ideoita.
"On uusi ajattelutapa, että koko yliopisto määrittelee itsensä johtamassa kehitystä, luomassa uusia tuulia. Oulun yliopisto on loistava esimerkki, kuinka ollaan kehityksen kärjessä. Nyt näin, miten se toteutuu käytännössä", Grímsson kiitti vierailun antia.
Opettavaisena hän piti myös sitä, että Oulun yliopistosta on pohjoisesta sijainnistaan huolimatta kasvanut maailmanlaajuisestikin merkittävä. "Erikoistuminen on tässä merkittävä tekijä", Grímsson pohti.