Pohjoissuomalaiselle männylle näyttää avautuvan markkinat Etelä- ja Keski-Euroopan viiniviljelmillä. Koeluontoisesti Raahesta on jo viety mäntyä Ranskaan, Portugaliin, Hollantiin, ja nyt kiinnostusta on herätelty Italiassa.
Läpimitaltaan pienen puun käytön edistäminen on keskeinen osa Rannikon ja Siikajokilaakson metsänhoitoyhdistysten EU-rahotteista Metsä Meilläkin -hanketta, joka järjesti messu- ja opintomatkan Italiaan. Projektivastaava Matti Otsamon mukaan neuvottelut jatkotoimista on nyt meneillään.
"Vaikuttaa siltä, että hyvinkin merkittävät markkinat ovat avautumassa", Otsamo sanoo.
Nykyisin valtaosa viiniviljelmillä käytetyistä paaluista on valmistettu betonista, joka on kallis ja epäesteettinen. Italiassa on perinteisesti käytetty akasiapuusta valmistettuja paaluja, mutta materiaalia ei enää juuri ole saatavissa. Markkinoilla on tällä hetkellä myös metallisia ja muovisia sekä puolalaisesta männystä tehtyjä paaluja.
"Hitaasti kasvanut pohjoisen mänty on laboratoriotutkimusten mukaan paljon parempi, koska syyt ovat tiheässä ja oksat pieniä. Italialaiset haluavat vielä itse kokeilla suomalaisen männyn lahonkestävyyttä."
Koska paalujen pitäisi kestää lahoamatta 15-30 vuotta, haetaan parhaillaan ekologista ja toimivaa kyllästeainetta. Viinitarhapaaluja koeluonteisesti jo vuosia Etelä- ja Keski-Eurooppaan vieneen raahelaisen yrittäjän Toivo Törmikosken mukaan nyt kokeillaan mäntyöljyä, koska myrkkypitoinen lahosuojaus kielletään. Mielenkiintoista on myös tervan käyttäminen lahosuojauksessa.
"Läheiseltä ja äskettäin perustetulta grillihiilitehtaalta syntyy sivutuotteena muun muassa tervavettä. Se on periaatteessa EU:ssa kielletty, mutta en tiedä onko kivihiili- ja puuterva nyt sekoitettu keskenään. Ne ovat sellaisia selvitettäviä asioita."
Metsäpuolella viinitarhapaalu on ihanteellinen artikkeli, koska siinä käytetään jopa alle kuitupuun mitassa olevaa puuta. Uusi käyttömuoto tarjoaa metsänomistajille lisäinnostusta nuorten metsien hoitotöihin, joita Pohjois-Pohjanmaallakin jää jatkuvasti tekemättä. Otsamon mukaan pienpuusta tulee näin metsänhoidon sivutuote.
"Näin saadaan lisäarvoa puulle, jolle ei perinteisesti käytettynä hintaa tule."
Paikallisesti hyvin merkittävät markkinat
Viinitarhoilla käytetään paaluja melkoisia määriä vuosittain, kun uusia viljelyksiä perustetaan ja vanhoja uusitaan. Otsamo arvioi, että nyt puhutaan kuitenkin muutamasta tuhannesta kiintokuutiosta.
"Vaikka vienti lähtisikin todenteolla vetämään, ei se suomalaisia puumarkkinoita sekoita. Paikallisesti se kuitenkin olisi hyvin merkittävä."
Törmikosken mielestä kysyntä on tällä hetkellä jo niin laajaa, että siihen tuskin yksin pystytään vastaamaan.
"Olemme käyneet alustavia neuvotteluja Oulun ja Pudasjärven suuntaan eräiden toimijoiden kanssa, että yhdessä lähtisimme vastaamaan markkinoiden kysyntään."
Logistisesti Raahe on Otsamon ja Törmikosken mielestä ylivoimaisesti edullisin paikka, sillä Rautaruukin ja Lapaluodon satamista lähtee laivoja hyvin tiheällä aikataululla eri puolille Keski- ja Etelä-Eurooppaa. Rekkakuljetuksissa rahti nousisi liian korkeaksi.
Omassa yrityksessään Törmikoski on tehnyt lujasti työtä ja avannut markkinoita Euroopan markkinoille. Viinitarhapaalusta on luotu merkkituote, jota markkinoidaan ArcticPine-tuotenimellä. Perustyötä on vielä kuitenkin riittää.
"Ilman työtä ja markkinointia ala ei voi kasvaa. Kaipaisimme vähän yhteiskunnallistakin tukea, ettei tällainen markkinointi menisi yksinomaan yrittäjän kukkarosta."