Pohjoisten omenalajikkeiden maine pieninä ja kitkerinä voidaan heittää romukoppaan. Pohjoinen Perintö -yhdistys on syksyn aikana kartoittanut omenapuita Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Ylä-Savossa. Yli sadan omenapuun sadon arvioinnin perusteella yhdistys on vakuuttunut omenaviljelyn mahdollisuuksiin Pohjois-Suomessa, sanoo ympäri maakuntia omenapuiden perässä kierrellyt yhdistyksen puheenjohtaja Hannu Hyvönen.
Omenainnostuksen vauhdittamiseksi Pohjoinen Perintö on kokoamassa siemenpankkia kaikkien omenaharrastajien lähettämistä omenan siemenistä. Hyvösen mukaan hyvän emopuun siemenistä voidaan kasvattaa laadukkaita siementaimia, jotka aikanaan tuottavat jopa emopuuta parempia omenoita. Tänä vuonna siemenet ovat joutuneet poikkeuksellisen hyvin.
"On ollut erittäin hyvä omenasyksy, ja maisteltuamme satoa, voin vakuuttaa, että pohjoisessa kasvaa erinomaisia omenoita", Hyvönen sanoo. Monelle kotiomenatarhurille on Hyvösen mukaan ollut yllätys, miten maukkaita omenoita pohjoisessa voi kehittyä. Yhdistys on kierrellyt ympäri Pohjois-Suomea tutkimassa täällä menestyviä omenapuita, lajikkeita ja olosuhteita. Omenapuita käydään katsastamassa vielä perjantaina Kainuussa. Hyvösen mukaan perinteiset Kaneli, Sokeri-Miron, Kersti ja Porgwskoje soveltuvat pohjoisen oloihin.
Omenanviljelystä sivuelinkeino
Vieremällä toimiva, parisen vuotta sitten perustettu yhdistys ottaa vastaan siemenlähetyksiä ja toivoo omenaharrastajien keräävän siemeniä mahdollisimman monesta vanhasta puusta. Yhdistys välittää siemeniä ja jatkossa myös siementaimia koeviljelystä kiinnostuneille. "Kaikille siemeniä keränneille lähetämme pyydettäessä kokoelman pohjoisimpien puiden siemeniä", Hyvönen lupaa. Jatkuvan jalostuksen ohella siemenpankki tekee omalla sarallaan tärkeää kulttuurityötä. Omenatietoutta jaetaan yhdistyksen kautta sadoille innokkaille. Omenaharrastajat ovat Hyvösen mukaan aktiivista joukkoa, joka kokeilee ja etsii uusia omenanhoito- ja kasvatusmenetelmiä.
"Siemenpankin toiminta-ajatus on siirtää esivanhempiemme kokeilemien ja kasvattamien omenapuiden perimä tuleville sukupolville." Yhdistys on parin vuoden aikana järjestänyt muun muassa omenapuiden varttamis- ja leikkaamiskursseja. Siemenpankki on uusin toimintamuoto ja Hyvönen uskoo, että se mahdollistaa jopa tuhansien uusien omenapuiden tulevan satoa tuottamaan. Parhaina vuosina voidaan päästä jopa 200 kilon satomääriin.
"Uskon, että 5-10 vuoden kuluessa omenanviljelystä voi tulla merkittävä sivuelinkeino näille korkeuksille."
Hän pitää erittäin lupaavana myös sitä, että pohjoisen omenapuut kelpaavat myös Etelä-Suomen omenankasvattajille. "Näissä on hyvin vähän tauteja, kuten omenarupea. Esimerkiksi luomuviljelyyn näistä on erinomaiset edellytykset."
Siemenen kehittyminen satoa tuottavaksi puuksi kestää kymmenisen vuotta. Hyvönen muistuttaa, että siemenestä kasvattaminen on edullisin ja tuloksellisin tapa testata omenan mahdollisuuksia erilaisilla kasvupaikoilla.
Hyvösen mukaan siemeniä ei kannata idättää sisällä lämpimässä. Ne eivät myöskään kestä liiallista kosteutta.
"Parhaiten itävyys säilyy talven yli ulkona. Kokemustemme mukaan yli puolet siemenistä itää."
Kylvämällä siemeniä riittävän paljon varmistetaan tarpeeksi suuren siementaimimäärän kasvaminen ja sitä kautta pölytyksen onnistuminen ja omenasadon saaminen.