Vain neljän Pohjois-Suomen kunnan tulorahoitus on tänä vuonna tasapainossa, eli vuosikate on suurempi kuin poistot. Kärkipaikalla ovat Taivalkoski ja Liminka, joiden vuosikate ylittää poistot viidenneksellä. Kemissä ja Reisjärvellä vuosikate ja poistot ovat samansuuruisia.
Kuntien tilanne on heikentynyt selvästi viime vuodesta. Silloin vielä 11 kuntaa uskoi talousarvioissaan pääsevänsä plussalle.
Kaikkien muiden kuntien puhdistamaton tulos jää miinukselle. Oulu sinnittelee kipurajan tuntumassa; pohjoisen veturi pystyy kattamaan vuosikatteellaan poistoista vajaat 95 prosenttia.
Tiedot ilmenevät Kalevan talousarvioyhteenvedoista kerätyistä luvuista. Ne voivat antaa hieman liian synkän kuvan, koska esimerkiksi harkinnanvaraista rahoitusavustusta ei voi ottaa huomioon talousarviossa. Toisaalta esimerkiksi verotuloissa voi tulla monelle kunnalle ikävä yllätys.
Lapissa heikoimmin
Samaa heikentynyt suunta näkyy muutenkin kuntien vuosikatteissa.Tämän vuoden talousarvioissaan uskoi kohtuullisena pidetyn 167 euron asukaskohtaisen rajan ylittyvän vain kuusi kuntaa: Kalajoki, Taivalkoski, Liminka, Suomussalmi, Kajaani ja Sodankylä. Vielä viime vuonna sen ylitti Pohjois-Suomessa 18 kuntaa.
Lapista löytyvät yhä edelleen heikoimpien vuosikatteiden kunnat. Utsjoen menot ylittävät tulot peräti 573 eurolla kuntalaista kohti. Ylä-Lapin kriisikunnista sen sijaan Savukosken ja Pelkosenniemen tilanne on parantunut viime vuodesta.
Savukosken kunnanjohtajan Mauri Aarrevaaran mukaan kunnassa on käyty raju hevoskuuri. Kaikki sivukylien koulut on lakkautettu, virkoja lopetettu, työllistämistä vähennetty, rakentamista lykätty ja tuntikehyksiä on leikattu. Pari vuotta sitten valtionavut kasvoivat, mutta nyt niiden arvioidaan jopa hieman laskevan viime vuodesta.
"Suunta on parempaan, mutta paljon on työtä vielä talouden vakauttamiseen", sanoo kunnanjohtaja. Kunnan talouden tila vaikuttaa väestökatoon ja työpaikkoihin. "Kierre on valmis, väki ja työpaikat vähenevät. Toivottavasti pääsisimme joskus myös kehittämään kuntaa."
Pohjois-Suomen kunnista ei mikään pysty kattamaan tulorahoituksellaan investointejaan. Kunnat velkaantuvat lisää, ellei niillä ole käytettävissään esimerkiksi varauksia.
Eniten, 70 prosenttia, investoinneistaan pystyy kattamaan vuosikatteellaan Sodankylä. Yli puolet pystyy kattamaan myös Suomussalmi, Kalajoki, Taivalkoski, Kajaani ja Inari. Pohjoisen veturi Oulu pystyy kattamaan vuosikatteellaan vain kolmanneksen investoinneistaan.
Rantsila on jo muutaman vuoden pitänyt hallussaan Suomen velkaisimman kunnan epäkiitettävää titteliä. Velkaa arvioidaan olevan tämän vuoden lopussa jokaista ranttista kohden 6 210 euroa. Talousvaikeuksiensa kanssa painiva Raahe kipuaa toiseksi 3 300 eurolla asukasta kohden. Tiedoissa eivät ole mukana kunnan omistamat yhtiöt.
Kuivaniemi on luonnonoikku Pohjois-Suomessa: sillä ei ole velkaa ollenkaan. Talouden muita ongelmia kunnalla toki riittää ja tulot eivät riitä tänä vuonna menojen kattamiseen.
"Kunnan velka on poistettu kovalla matokuurilla. Koko ajan vain vaikeusastekerroin kasvaa. On pelkona, että läpsähdetään mahalleen alas. Velkaa tulee, vaikka esimerkiksi yhteistyötä naapureiden kanssa tehdään lisää koko ajan. Vuosikate jäi ensimmäistä kertaa vuosiin negatiiviseksi", sanoo kunnanjohtaja Markku Kehus.
Kunnan taloushuolet painavat myös isoja kaupunkeja. Juuri valmistuneen erikoistutkija Heikki Helinin selvityksen mukaan vain Porin vuosikate on 16 suurimmassa kaupungissa positiivinen. Myös kaupungit velkaantuvat lisää.
