Pohjoisen ja etelän kuntajohtajat ovat yksimielisiä siitä, että tulevaisuudessa pärjäävät ne, jotka puhaltavat yhteen hiileen. Kuntien yhteistyön tarpeesta puhuvat sekä Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen että Sallan kunnanjohtaja Kari Väyrynen. Pajunen uskoo vapaaehtoiseen kumppanuuteen. Väyrynen epäilee, ettei vapaaehtoisuudesta tule tuloksia ainakaan pääkaupunkiseudulla.
Hänen mielestään kuntaremontin kärkijoukkoa eivät ole pikkukunnat. Sata pienintä kuntaa vie kuntien kokonaismenoista vain alle 3 prosenttia. Epäröivät voivat laskea, paljonko rahaa kuluu henkeä kohti esimerkiksi terveydenhoitomenoihin Helsingissä tai Sallassa, hän opastaa.
Väyrysen mielestä kuntauudistus voisikin alkaa pääkaupunkiseudulta, ja Lappi tulisi yksien tai kaksien kunnallisvaalien jälkeen perässä. Silloin olisi kyse hallitusta rakennemuutoksesta.
Sykähdyttävä sanoma
Väyrystä sieppaa se, että pääkaupunkiseudun johtajien mielestä kuntien ongelmat ovat muualla kuin pääkaupunkiseudulla.
"Ei se tunnu yhteistyö pääkaupunkiseudullakaan etenevän ihan sujuvasta, kun siellä kuulemma riidellään kunnan rajoilla olevista bussipysäkeistäkin. Eikä siitä metron jatkamisestakaan taideta päästä sopuun", hän jurnuttaa.
Väyrynen näyttää lehtileikettä, jossa Nurmijärven kunnanjohtaja valittelee, miten kunnalta viedään rahat taantuville alueille. "Kyllähän se sykähdyttää tämmöinen sanoma! Ensi vuoden ennakkotiedoista käy ilmi, että kuusi suurinta kuntaa maksaa noin 507 miljoonaa euroa tulontasausta köyhille kunnille. Suomen kunnista 80 on maksajia ja 335 saajia."
Vuotoksen suonenisku
Pajunen ei halua ottaa kantaa esillä oleviin kuntauudistusmalleihin, mutta Väyrynen ei arastele. Hänen mielestään suurimmat kuntien ongelmat ratkeaisivat piirikuntamallissa. -- Terveydenhuoltoon kuluu rahaa säkkitolkulla ja uskon, että piirimallissa esitetty terveydenhuollon yhdistäminen tasoittaisi menoa. Pajunen korostaa, ettei Lapin kuntatalouden ongelmia ratkaista millään organisaatiojärjestelyillä.
"Oma kokemukseni on muutaman vuoden takaa, kun Helsingin kaupunginhallitus vieraili Pelkosenniemellä ja kävimme läpi kuntatalouden lukuja. Niitä ei ratkota organisaatiomuokkauksella."
Pajusen mielestä valtion päätöksistä on jäänyt vahvat jäljet Lappiin. "Lapin taloudelle esimerkiksi Vuotoksen tekoaltaan toteuttamatta jääminen oli aikamoinen suonenisku. Ehkä tässä päätöksessä ei otettu riittävästi huomioon Lapin elinvoima-asioita", hän miettii.
Pajunen uskoo, että Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan yhteenmeno tekee hyvää koko Lapille. Sinne muodostuu 57 000 asukkaan keskus, joka on Suomen mittapuussa merkittävä. Rovaniemen vahvistuminen palvelee koko Lappia.
Etelä imee rahat
Väyrynen ei malta olla huomauttamatta, että kasvukeskukset imevät nyt ne rahat, jotka sodan jälkeen käytettiin koko maan rakentamiseen.
"Infraa rakennetaan uudestaan oikeisiin paikkoihin. Miten Sallaan oli aikoinaan varaa rakentaa 30 koulua, kun nyt ei ole varaa yhteenkään?"
Sallan nokkamies huomauttaa, että päättäjät pitävät tiukasti pääkaupunkiseudun puolta, vaikka hajasijoittamisesta juhlapuheissa puhutaankin. Rautatieviraston määrääminen Helsinkiin rautateiden solmukohdan Kouvolan sijaan on hyvä esimerkki.
"Voimavaroja pitäisi antaa sinne, missä on luontaiset edellytykset toimia. Pääosa Suomen viennistä muodostuu aivan muilla kuin kasvukeskusalueilla, esimerkiksi Kemissä, Torniossa ja Uudessakaupungissa", huomauttaa Väyrynen.