Lappi oli 1700- ja 1800-luvuilla Ranskassa tunnetumpi kuin Suomi. Lappiin liittyi mielikuva äärimmäisestä Pohjolasta, joka vain muutamia satoja vuosia aikaisemmin oli siirtynyt kivikauden metsästys- ja kalastuskulttuurista suoraan uudelle ajalle. Voltairen Mikromegaksessa ulkoavaruuden oliot laskeutuvat Perämeren pohjukkaan, jossa he kohtaavat maapallon napojen litistymistä Lapissa 1730-luvun lopulla tutkineen Maupertuis´n tieteellisen retkikunnan.
Ensimmäiset lappilaisia koskevat Ruotsin valtion verotukseen liittyvät merkinnät ovat 1500-luvulta. Verotuksen avulla lappilaiset liitettiin tiukemmin Pohjois-Euroopan valtioihin. Lapille on kaukaisesta historiasta lähtien ollut ominaista monikulttuurisuus ja kulttuurien keskinäinen vuorovaikutus. Saamelaisuuden ohella peräpohjalaisella, tornionjokilaaksolaisella sekä keski- ja itälappilaisella kulttuurilla on omat ominaispiirteensä. Muun muassa meänkieliset, kveenit, pomorit, romaanit, norjalaiset, ruotsalaiset, venäläiset ja Muurmannin suomalaiset ovat kaikki osaltaan vaikuttaneet pohjoisen kulttuurin syntyyn.
Lapin historiaa ovat leimanneet vahvat poliittiset ja uskonnolliset liikkeet kuten shamanismi, lestadiolaisuus, ortodoksisuus ja korpikommunismi. Suomessa Lappi on ollut tunnettu kuvataiteilijoistaan, kuten Reidar Särestöniemestä ja Kalervo Palsasta ja kirjailijoistaan, kuten Timo K. Mukasta. Suomen osana Lapin rikas kulttuuriperintö koko laajuudessaan on kuitenkin usein unohdettu.
Poliittisen historian emeritusprofessori Jukka Nevakivi kirjoitti tammikuussa 2008, että Lappi, jonka historiallinen menneisyys ulottuu paikoin nykyisen läänin etelärajaa kauemmaksi, on monessa suhteessa edelleen Suomen siirtomaa. Nevakiven mukaan Lappi, kuten aikoinaan brittiläinen Intia, on saanut yliopistonsa, mutta muutoin valtion kulttuurituki on ollut siellä vähäistä.
Lapin taloudellinen tila on näyttänyt lupaavalta viime vuosikymmeninä. Erityisesti luonnonvara- ja energia-alalle on oltu suuntaamassa mittavia investointeja sekä Lapissa ja Kuolassa. Pohjois-Suomessa kaivostoiminta tulee olemaan merkittävä työnantaja lähivuosina.
Koulutetun työvoiman saatavuus ja sitouttaminen muuttamaan alueelle on suuri haaste. Työvoiman saatavuuden turvaaminen asettaa vaatimuksia elinympäristön palveluille ja vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksille. Tämä tarve kohdentuu osaltaan myös kulttuuri- ja viihdealalle.
Kulttuuri parantaa elämisen laatua ja hyvinvointia. EU, Norja, Islanti ja Venäjä ovat käynnistämässä pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuus -hanketta tavoitteena kulttuurin painoarvon nostaminen kansainvälisessä politiikassa. Kumppanuudella tähdätään pohjoisen ulottuvuuden alueen elokuva- ja musiikkituotannon, kirjallisuuden ja kuvataiteen tuotanto- ja markkinointiosaamisen vahvistamiseen ja sen myötä kulttuuritalouden voimakkaaseen kasvuun.
Finanssikriisi on kuitenkin tuonut omat uhkakuvansa Lapin kulttuurille. Muuhun Suomeen verrattuna Lapin elinkeinorakenne on palveluvaltaisempi. Matkailu muodostaa merkittävän palveluklusterin, joka tukee muiden palvelualojen, kuten kaupan ja liikenteen kehitystä. Lappi on lähtenyt laajentamaan matkailuklusteria ja matkailukäsitettä elämysteollisuuden suuntaan. Tällöin on kyse matkailun, median, viihdeteollisuuden ja muotoilun yhteensovittamisesta ja tuotteistamisesta vastaamaan matkailijoiden odotuksia ja tarpeita sekä luomaan uusia tarpeita, joita kuluttaja ei ole osannut vielä vaatia. Matkailu ruokkii käsityön, muotoilun ja eri taiteen ja viihteen alojen tuotteiden ja palvelujen kysyntää.
Lapin korkeakoulut esittivät helmikuussa 2008 osana Lapin korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suunnitelmaa Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin ja Pohjoisen kulttuuri-instituutin perustamista. Korkeakoulujen tavoitteena on, että perustettavat instituutit muodostavat yhdessä kehittämisympäristön, joka palvelee matkailualan ja kulttuurialan koulutuksen, tutkimuksen ja palvelutoiminnan kehittämistä alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.
Opetusministeriö on sisällyttänyt Matkailuinstituutin perustamisen Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat vuoteen 2012 -muistioonsa. Matkailuinstituutti tulee vuonna 2009 olemaan yli sadan matkailun opettajan, tutkijan ja asiantuntijan sekä yli tuhannen alan opiskelijan työyhteisö, joka vastaa matkailun tutkimuksesta ja kehittämisestä Suomessa.
Pohjoisen kulttuuri-instituutin valmistelu käynnistyi toukokuussa 2008. Valmistelua varten asetettiin laajapohjainen työryhmä, jossa mukana oli edustajia Lapin yliopistosta, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta ja Länsi-Lapin ammatti-instituutista, Kemi--Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappiasta, Rovaniemen ammattikorkeakoulusta, Lapin urheiluopistosta, Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta, Saamelaismuseo Siidasta, Kemin ja Tornion kaupunkien kulttuuritoimista sekä Kemi--Tornio-alueen kehittämiskeskuksesta.
Lapin vanhaan pääkaupunkiin Tornioon suunnitteilla oleva Pohjoisen kulttuuri-instituutti on osa Lapin korkeakoulukonsernihanketta. Pohjoisen kulttuuri-instituutti edistää kulttuuriperinnön säilyttämistä, digitalisointia ja tuotteistamista. Kulttuuri-instituutti myös koordinoi Lapin kulttuurialan oppilaitosten yhteistyötä ja työnjakoa. Lapin monimuotoisella kulttuurilla on ainutlaatuinen asema globaalissa maailmassa. Nähtäväksi jää, mikä on Pohjoisen kulttuuri-instituutin rooli Lapin kulttuurin rakentumisessa tulevaisuudessa.
Kirjoittaja on Lapin yliopiston rehtori.