Oulu Keksintösäätiö myönsi viime vuonna Pohjois-Pohjanmaalle hälyttävän vähän rahaa keksintöjen eteenpäinviemistä varten. Maakunnan osuus 1,8 miljoonan euron kehityspotista jäi valtakunnallisella tasolla vain neljään prosenttiin. Lappi ja Kainuu saivat kumpikin prosentin verran.
30 vuoden aikana on Pohjois-Pohjanmaalla ylletty sentään keskitasolla seitsemään prosenttiin eli lähes kaksinkertaiseen osuuteen. Väestöpohjan mukaan maakunnan innovaatiokyvyn taas pitäisi liikkua jopa kymmenyksen osuudessa.
Tieteestä ja arjesta
Innovaatioasiamies Pekka Räsänen on kuitenkin tyytyväinen Oulun yliopiston tutkimustuloksiin. Edellisvuonna hänelle tuli 50 keksintöehdotusta yksin yliopiston sisältä. Viime vuonna saldo oli jo 58. Niistä 20 prosenttia menee jollakin tavalla eteenpäin.
Toisin sanoen taso on Oulussa korkea.
Ja siellä on koko ajan entistä laadukkaampia tapauksia, Räsänen arvioi vuoden alusta tulleiden 30 tuoreen esityksen perusteella.
Lähes puolet keksinnöistä tulee tekniseltä tiedekunnalta. Luonnontieteistä tulee viidennes ehdotuksista ja lääketieteen osuus on 16 prosenttia.
Tekninen tiedekunta imee paljon ulkopuolista rahoitusta ja tutkimus on ehkä enemmän soveltavampaa kuin muilla, Räsänen arvioi.
Lääketieteessä sen sijaan tehdään enemmän perustutkimusta ja sitä kautta laajalle kantavia, geneerisiä keksintöjä. Löydetään joku ihan uusi alue. Eli ne voivat olla merkittäviä.
Näihin pitäisi yliopistotutkimuksessa juuri päästä kiinni. Sitten niissä on arvoa, joka hyödyntyy monella alueella ja lähtee lentämään eteenpäin, Räsänen sanoo.
Suurimmissa korkeakouluissa toimii Suomessa nykyään kymmenkunta innovaatioasiamiestä. Kehitys on ollut nopeaa, ensimmäinen palkattiin vasta viitisen vuotta sitten Helsingin yliopistoon. USA:ssa vastaavaa palvelua on tarjottu yliopistoissa 1980-luvulta lähtien. Sikäläiset korkeakoulut ovat tehneet rahaa juuri biotutkimuksella.
Oulun yliopistolla on ollut oma edustajansa innovaatioille runsaat kaksi vuotta. Koko ajan pitää jalkatyötä tehdä, Räsänen kertoo. Viimeksi hän on kuullostellut keksintöjä yliopiston alueellisissa yksiköissä.
Ensi merkkinä aktiivisuudesta on jo pieni kassavirta keksintöjen myynnistä ja lisenssoinnista. Ensiksi markkinoille on ehtinyt ohjelmistotuote. Elektroniikka-alan keksinnön tuotteistaminen taas vie jopa viisi ja biotekniikka ehkä kymmenen vuotta, Räsänen ennakoi.
Kun yliopistossa tehdään rankkaa tutkimusta mahdollisesti kaukanakin markkinatarpeesta, niin TE-keskuksen yritysosastolle tuodaan keksintöasiamies Juha Elfille näytille ratkaisuja ja uusia menetelmiä, jotka kimpoavat arkisista ongelmista.
Tälle vuodelle on vajaat 50 ehdotusta, kertoo puoli vuotta tointa hoitanut Elf. Monet ideat liittyvät turvallisuuteen, mutta muuten keksinnöt edustavat elinkeinoja laidasta laitaan. Elfin tuntuman mukaan ensikertalaiset keksijät olisivat nuortumassa.
Naiskeksijöillä ovat selvästi päällimmäisinä käyttöesineet. Heidän osuutensa vain on yllättävän pieni, korkeintaan seitsemän prosenttia - vaikka koko keksintötoimen perustaja on yrittäjäsijoittaja Maili Autio, Elf muistuttaa.
Keksintösäätiön uusimpien esimerkkien joukkoon on päässyt oululainen kattopistorasia. Uudenlainen jakorasia valaisimiin korvaa lampun kuvun ja mahdollistaa myös laajakaistaisen tiedonsiirron.