Oulu Suuret Pohjois-Suomen kuntaomisteiset jäteyhtiöt ja Oulun Energia ovat tehneet aiesopimuksen polttokelpoisten jätteiden toimittamisesta Ouluun suunnitteilla olevalle jätteenpolttolaitokselle.
Aiesopimus koskee 39 pohjoissuomalaisen ja Ruotsin Haaparannan kaupungin polttokelpoista jätettä. Myöhemmin sopimukseen uskotaan liittyvän Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan, jolloin kuntien yhteismäärä nousee 42:een.
Yhteistyötä Ullavalta
Ylitorniolle
Oulun Energian kanssa aiesopimuksen ovat tehneet Oulun Jätehuolto, Jokilaaksojen Jäte Oy, Jäte-Vitonen Oy, Perämeren Jätehuolto Oy sekä Pudasjärven ja Taivalkosken kunnat.
Oulun Jätehuollon toimialaan kuuluu yhdeksän kuntaa: Oulu, Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Liminka, Lumijoki, Oulunsalo, Tyrnävä ja Ylikiiminki.
Jokilaaksojen Jäte Oy vastaa 20 kunnan jätehuollosta Pyhä- ja Kalajokilaakson kunnissa. Yhtiön toiminnassa ovat mukana seuraavat kunnat: Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Himanka, Kalajoki, Kannus, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Piippola, Pulkkila, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Rantsila, Sievi, Toholampi, Ullava ja Ylivieska.
Jäte-Vitonen Oy:n toimialueeseen kuuluu kolme kuntaa. Ne ovat Raahe, Ruukki ja Siikajoki.
Perämeren Jätehuolto Oy kattaa Kemin, Tornion, Keminmaan, Tervolan ja Ylitornion kunnat. Lisäksi Tornion kaatopaikalle tuodaan jätteitä Ruotisin puolelta Haaparannasta.
Yksittäisistä kunnista Oulun Energian kanssa aiesopimuksen ovat tehneet Pudasjärven ja Taivalkosken kunnat. Lisäksi Oulun Energia odottaa Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan liittyvän myöhemmin sopimukseen tämän vuoden kuluessa, kun tarkemmat laskelmat valmistuvat.
Poltettavaa kertyy
160000 tonnia vuodessa
Asukkaita aiesopimuksen kattavissa kunnissa on yli 415 000. Vuositasolla polttokelpoista jätettä arvioidaan syntyvän 160 000 tonnia, jonka energiasisällöksi lasketaan 480 gigawattituntia.
Aiesopimuksessa yritykset ja kunnat sitoutuvat toiminnassaan kehittämään jätteiden energiahyötykäyttöön liittyviä ratkaisuja, joilla tähdätään sähköä ja lämpöä tuottavan jätteenpolttolaitoksen rakentamiseen Ouluun.
Oulun Energia on viime maaliskuussa aloittanut suunnittelemansa jätteenpolttolaitoksen lakisääteisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn. YVA on tulossa nähtäville kesälomien jälkeen.
Polttolaitoksen ympäristölupahakemus on tarkoitus jättää kuluvan vuoden lopulla ja investointipäätösten aika on ensi vuonna. Käytössä laitos olisi aikaisintaan 2006.
Jätteenpolttolaitoksen kustannusarvio on 70-80 miljoonaa euroa. Se tuottaa energiaa 10-15 prosenttia Toppilan voimaloiden energiamäärästä. Myös poltettavan jätteen määrä on samassa suhteessa Toppilassa palavaan turpeeseen.
Oulun Energian toimitusjohtaja Tapani Kurkela laskee, että aiesopimuksen piirissä on miltei koko Pohjois-Suomi perimmäistä Lappia ja Kainuuta lukuun ottamatta.
Poltossa syntyvä tuhka
paluukyydissä takaisin
Oulun Energia perii polttolaitoksella porttimaksun jätteen toimittajilta. Jätteen loppukäsittely tapahtuu laitoksella. Poltossa jätteestä 20-25 prosenttia muuttuu tuhkaksi, joka on joka tapauksessa kaatopaikattava.
Niinpä Oulun Energia joutuu maksamaan kaatopaikkamaksut ja verot, jotka laskutetaan porttimaksussa. Ainakin osa tuhkasta voidaan kuljettaa paluukyytinä sinne, missä poltettava jäte on syntynyt. Näin kaikkea Pohjois-Suomen jätetuhkaa ei kasata Oulun seudulle. Tällöin kaatopaikkamaksut tuloutuvat paikallisille jäteyhtiöille.
Kurkela korostaa, että jätehuoltoa ohjaavat EU:n jätedirektiivit, jotka edellyttävät kaatopaikoille kalliita ratkaisuja. Poltolla kaatopaikkojen tarve pienenee ja jäte saadaan hyötykäyttöön energiana. Verotus on toinen jätteenkäsittelyä voimakkaasti ohjaava tekijä.
"Poltto on vaihtoehto käsitellä jätettä", toimitusjohtaja Kurkela sanoo.
Oulussa jätteenpolttolaitosta suunnitellaan joko Kemiran tehdasalueelle tai Ruskon jätteenkäsittelyalueelle. Paikkavalinta selviää YVA:ssa.