Pohjoisen ihmiset suhtautuvat ilmastonmuukseen rauhallisesti Suomessa selviää uudesta kansainvälisestä tutkimuksesta. Pohjoisen ihmiset pystyvät myös sopeutumaan ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin pieniin muutoksiin sekä kehittämään vaihtoehtoisia tapoja toimia entisten tilalle.
Kansainvälisessä ja monitieteisessä CAVIAR-tutkimushankkeessa tutkittiin vuosina 2007-2009 paikallisyhteisöjen sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin koko arktisella alueella.
Lapin yliopiston Arktisen keskuksen toteuttamassa Suomen osaprojektissa asiaa tarkasteltiin Lapissa, Luoteis-Venäjällä ja Siperiassa.
"Suurempana huolena pidetään globaalia ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia", toteavat Suomen osaprojektia johtanut tutkimusprofessori Monica Tennberg ja hankkeen tutkija, antropologi Terhi Vuojala-Magga Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta.
Arktisen keskuksen toteuttamassa tutkimuksessa antropologi Terhi Vuojala-Magga selvitti Ivalojoen tulvimisen vaikutuksia ja poronhoidon sopeutumista ilmastonmuutokseen Inarissa ja Utsjoella.
Tutkimustulosten mukaan vuonna 2005 tulva yllätti tuolloin paikalliset ihmiset tulvatiedotuksesta huolimatta.
"Kunta ja virkamiehet reagoivat kuitenkin tilanteeseen ripeästi ja onnistuivat muun muassa organisoimaan paikalliset rekkakuskit kuljettamaan hiekkaa murtuviin patokohtiin siitäkin huolimatta että puhelinyhteydet eivät toimineet", tutkija Terhi Vuojala-Magga kertoo.
Vuoden 2005 jälkeen Lapin ympäristökeskuksen tulvatiedottamista on parannettu ja penkereitä on lisätty ja korjattu. Tulvasuojelu nähdään myös osana normaalia toimintaa. Paikallisesti on myös tiedossa, että suurtulvan riski kasvaa ilmastonmuutoksen edetessä. Epäedullisissa olosuhteissa suurtulva voi tulla aiempaa useammin.
Poronhoitajat selviytyvät vaikeista olosuhteista
Poronhoidon sopeutumista tutkittiin haastattelujen avulla neljässä paliskunnassa: Kaldoaivin ja Paistunturin tunturipaliskunnissa sekä Ivalon ja Hammastunturin metsäpaliskunnissa. Tutkimustulokset osoittavat, että tähän asti poronhoitajat ovat selviytyneet tietotaitonsa avulla vaikeista ja vaihtelevista olosuhteista.
"Paliskunnissa on tiedetty ympäristön muutoksista jo pitkään. Tunturipaliskunnissa on havaittu mm. maapohjan jäätyminen ja metsäpaliskunnissa pitkittyneet lumiset keväät sekä maaston muuttuminen entistä vaikeakulkuisemmaksi poroille lumen jäätymisen vuoksi. Jokainen paliskunta on muuttanut laidunkiertoaan ja menetelmiään havaintojen pohjalta ja näin pyrkinyt minimoimaan katovuosia", Terhi Vuojala-Magga kertoo.
Yksi tulevaisuuden uhkakuvista on toistuvat kuumat kuivat kesät, koska porot kärsivät hyttysistä ja kuumuudesta.
"Kuumat kuivat kesät pienentävät myös syksyn sienisatoa. Jos sieniä on vähän, porot eivät ehdi syödä talven varalle ja menevät heikkoon kuntoon."
Kansainvälinen ja monitieteinen CAVIAR-tutkimushanke (Community Adaptation and Vulnerability in Arctic regions) on selvittänyt vuosina 2007-2009 paikallisyhteisöjen sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin koko arktisella alueella. Hankkeessa on toteutettu yhteensä 26 tutkimusta eri puolilla arktista aluetta.
Suomen osaprojektin on toteuttanut Lapin yliopiston Arktinen keskus ja sitä on rahoittanut Suomen Akatemia.
CAVIAR-tutkimushankkeen tuloksia käydään läpi Lapin yliopiston Arktinen keskuksessa 25.-26. marraskuuta järjestettävässä työpajassa.
Tutkimuksen tulokset julkaistaan kahdessa kirjassa. Grete Hovelsrudin ja Barry Smitin toimittama kirja panarktisista tutkimushankkeista julkaistaan ensi vuonna Springerin kustantamana. Suomen osaprojektin tuloksista kirjoitetaan parhaillaan kirjaa, joka ilmestyy ensi vuonna.