Maanantaina julkistetun kuntien tulevaisuusbarometrin mukaan kunnat ovat jakautuneet entistä enemmän vuohiin ja lampaisiin. Elinkeinoelämä, työpaikat ja väestö keskittyvät yhä harvemmille alueille.
Kuntien talouden ennakoidaan kiristyvän. Todellisia elinvoimaisia seutuja arvioidaan mahtuvan Suomeen vain kymmenkunta; suurimmat yliopistokaupungit ja niiden kehyskunnat.
Tutkimuksen tehneen Santtu von Bruunin mukaan kuntien luokkajako näkyy selvästi harvaan asutussa Pohjois-Suomessa. Itä-Suomi on sitä paremmassa asemassa, koska Venäjän mahdollisesti kasvavat markkinat ovat lähellä.
Keskuksilla pyyhkii jatkossakin hyvin
Oulun ja Rovaniemen seuduilla sekä kasvukeskuksissa pyyhkii jatkossakin hyvin. Sen sijaan suuren taantuvan alueen tulevaisuus on synkkä.
"Toki tyhjenevillä alueillakin löytyy paikallisia menestystarinoita, jotka perustuvat esimerkiksi matkailuun tai vetävään elinkeinoon. Nämä alueet vaativat ennakkoluulotonta kehittämistä ja onneakin, jotta tulosta syntyisi", von Bruun sanoo.
Hyviä esimerkkejä näistä ovat Kuusamo, Sotkamo, Sievi ja monet Lapin kunnat.
Kuntauudistus ei ole taikatemppu
Santtu Von Bruun ei usko, että kunta- ja palvelurakenneuudistus pystyy luomaan hyvinvointia koko maahan.
Kuntien talous tulisi saada hänen mielestään kuntoon, koska lakisääteiset velvollisuudet kuluttavat valtaosassa kaikki rahat, eikä kehittämiseen jää mitään. "Ainakin osittain epätasapaino on valtion toimenpiteiden seurausta."
Taantuvien kuntien ongelmat kiteytyvät siihen, miten kyetään tarjoamaan peruspalveluja jäljelle jäävälle väestölle. Tämä edellyttää yhteistyötä ja uusia toimintatapoja.
Tutkija nostaa kissan pöydälle keskusteluun.
"Tutkimuksessa nousi esille viimeisenä vaihtoehtona saattohoitopolitiikka, jossa valtio ottaisi suuremman vastuun siitä, että palvelut ylläpidetään, mutta alueiden elinkeinoelämää ei yritetä hirveästi elvyttää."
"Se on äärimmäinen ratkaisu", von Bruun sanoo. "Jo nyt joissain kunnissa omat verorahat riittävät vain pieneen osaan toimintoja."
Saattohoito voisi vastaajien mielestä tarkoittaa, että valtio sitoutuu ylläpitämään tietyt peruspalvelut koko maassa tai, että valtio sitoutuu siihen määräajaksi jollain alueella.
Se voisi joissain tapauksissa tarkoittaa myös kuntien pakkoliitoksia peruspalveluiden turvaamiseksi. Siinä kunta liitettäisiin osaksi isompaa kuntaa ja se saisi valtion tukea määrätyksi ajaksi.
Tieva sanoo saattohoidolle ei
Talousvaikeuksissa painivan pienen Kestilän kunnanjohtaja Raimo Tieva ei ole valmis nostamaan käsiään pystyyn saattohoidosta puhumattakaan.
Tieva uskoo palvelupiirimalliin, jossa kunnat hoitaisivat sosiaali- ja terveystoimen yhdessä. Hän vaatii lisäksi, että Kestilän väestörakennetta sorsiva valtionosuuksien vinoutuma tulee oikaista.
"Kuntaliitoksia tarvitaan, mutta kuntien ei kuitenkaan tarvitsisi olla peruskuntamallin mukaisia vähintään 20 000 asukkaan suuruisia."
Kestilän mahdolliset kuntaliitoskumppanit voisivat olla muut perinteiset Siikalatvan kunnat tai Vaala.
"Kasvukuntien hiekkalaatikkoleikkiä karttaharjoituksineen on ollut vähän huvittavaa seurata. Siellä ongelmat ovat paljon pienemmät kuin meillä, unohtamatta tietenkään kasvukeskusten tehtävää toimia vetureina."