Pyhäjärvi Pohjois-Suomen herukkaviljelmillä käy kato jo toisena vuotena peräkkäin. Syykin on sama: keväthalla tuhosi yleisimmän mustaherukkalajikkeen Öjebynin kukinnon juuri herkimpään aikaan. Monella tilalla mustaherukkaa ei kannata poimia lainkaan.
"Tilakohtaisia isojakin eroja on. Joillakin hallalta suojaisilla lohkoilla satoa voi tulla aivan kohtuullisesti. Toisilla lohkoilla kato on lähes täydellinen", Nivala-Haapajärven luomuherukkahankkeen vetäjä Velitapio Manninen kertoo.
Huomattavat erot ovat myös lajikkeiden välillä, sillä myöhemmin kukkineet lajikkeet antavat normaalin sadon.
Tyypilliset hallavauriot ovat sellaisia, että kukinnosta ovat säästyneet vain pari viimeistä kukkaa, jolloin terttuihin on tullut vain 1-2 marjaa.
Koko maassa noin puolikas sato
Kevään pakkaset ja kuiva kesä ovat vähentäneet myös pölyttäjien määrää, mikä osaltaan on heikentänyt satoa.
Kokonaissato jää Pohjois-Suomessa erittäin heikoksi. Koko maassa päästään tänä vuonna noin puoleen tavanomaisesta sadosta, sillä Lounais- ja Keski-Suomessa kukinto ehti loppua ennen toukokuun lopun hallaa, ja sato pelastui.
Savossa ja Itä-Suomessa, joihin herukanviljely on vahvasti keskittynyt Suomessa, kato on koetellut viljelmiä pahasti
Konekorjuu
ei kannata
Pyhäjärvisen MarjaNet Ay:n herukkaviljelmällä poimitaan viherherukkaa käsinpoiminnalla. Työtä on tekemässä parikymmentä venäläistä poimijaa.
"Herukanpoiminta limittyy sopivasti mansikanpoiminnan väliin, joten voimme käyttää samoja poimijoita molemmissa. Konetta ei näin huonoon ja epätasaiseen satoon kannata tuoda", marjatilayhtiön toinen osakas Ilpo Korhola sanoo.
Nivala-Haapajärven seutukunnassa on osuuskunnan omistama yhteinen herukanpoimintakone, joka hankittiin neljä vuotta sitten.
Katovuosien takia koneen käyttö on jäänyt vähiin.
"Laajempaa herukkatuotantoa on tällä alueella ollut vielä niin vähän aikaa, että varsinaisia satovuosia ei vielä ole ollut monta. Jatkossa uskomme vahvasti, että kone maksaa hintansa takaisin", Velitapio Manninen toteaa.
Toinen perättäinen kato koettelee herukanviljelijöiden taloutta. Ilpo Korholalla päätuotteena on mansikka, mutta herukkaa on tarkoitus jatkossa lisätä.
"Erikoisviljelyn tukitaso on onneksi sen verran hyvä, että tästä selviää. Iso tulonmenetys heikko sato kuitenkin on", Korhola mainitsee.
Viitisen vuotta sitten herukanviljelyn aloittanut Jouko Kangasharju odotti tältä kesältä jo ensimmäistä kunnon satoa. "Keväällä oli tosi hyvä kukinto, mutta sitten tulivat viikon kestäneet yöpakkaset. Suurin osa sadosta meni siinä", Kangasharju kertoo.
Pakkasta oli toukokuun lopulla enimmillään yhdeksän astetta.
Kangasharju on ryhtynyt kokeilemaan myös muiden marjojen viljelyä. Mielenkiintoisin on ruusunmarja.
"Sen viljelymenetelmät ovat jokseenkin samat kuin herukankin. Esimerkiksi lastenruokateollisuus on kovasti kiinnostunut kotimaisesta ruusunmarjasta", Kangasharju mainitsee.
Korholan tapaan Kangasharjun tila on luomutila.
Vähäinen sato menee kokonaan tuoremarkkinoille. Teolliseen käyttöön pieniä eriä ei saa myydyksi.