Poh­joi­sen graf­fi­ti­kult­tuu­rin jäl­jil­lä

Osa graffiteista tehdään yhä anonyymisti ja salaa, vaikka niille olisi lupakin. Vielä 1990-luvulla graffiteja näki vain suojaisissa paikoissa, kuten jalkakäytävien alikulkusilloilla, ja uusia teoksia ilmaantui usein yön aikana.

Tänä päivänä graffitit ovat osa kulttuuria, ja ne näkyvät katukuvassa niin Etelä-Suomessa kuin pohjoisessakin.
Tänä päivänä graffitit ovat osa kulttuuria, ja ne näkyvät katukuvassa niin Etelä-Suomessa kuin pohjoisessakin.

Osa graffiteista tehdään yhä anonyymisti ja salaa, vaikka niille olisi lupakin.

Vielä 1990-luvulla graffiteja näki vain suojaisissa paikoissa, kuten jalkakäytävien alikulkusilloilla, ja uusia teoksia ilmaantui usein yön aikana.

Nykyään nuoret pääsevät tekemään graffitejaan päivänvalossa julkisilla paikoilla niille tarkoitetuille seinille. Rovaniemellekin on nimetty julkinen seinä, jolle graffiteja saa tehdä laillisesti.

Rovaniemen taidemuseon museotoimenjohtaja Hilkka Liikkanen kertoo kaiken saaneen alkunsa vuonna 1997 Summer Jam -tapahtumasta.

"Silloin pääasiallisesti taideopiskelijoista koostuva nuorten ryhmä maalasi ensimmäisen ison kuvan Lapinaukean aitaan taidemuseon aloitteesta."

Taiteilija Samuli Kontion aloitteesta vuonna 2007 Lapinaukean aita otettiin kaupunkitaiteen ja laillisen graffititaiteen käyttöön hänen näyttelynsä Linnunlaulupuu ja muita teoksia yhteydessä.

Seinä on ollut siitä saakka käytössä, ja se muuttuu koko ajan. Tekijät kuitenkin kunnioittavat toisten teoksia, ja haalistuneiden teosten päälle tehdään uusia töitä.

Myös Kemiin on luultavasti vuoden 2012 aikana tulossa julkinen seinä graffitien tekoa varten. Aloite on jätetty Kemin kaupunginvaltuustolle jo vuonna 2009.

Lue lisää tiistain Kalevasta!

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä