Vienan Karjalasta tulleet pakolaiset sekä Petsamosta, Sallan ja Kuusamon luovutetuilta alueilta tulleet siirtolaiset eivät saaneet aikanaan samanlaista kohtelua ja huomiota kuin Viipurin Karjalasta tulleet siirtolaiset.
Vienan puolelta Suomeen 1918-22 ja 1944 paenneet ihmiset joutuivat kokemaan jopa poliittista painostusta.
"Hehän eivät tulleet Suomen alueelta, joten heillä ei pitkiin aikoihin ollut kansalaisoikeuksia. Vienan karjalaiset joutuivat anomaan erikseen oleskelu- ja työluvat. Heidän asemaansa vaikeutti sekin, että heitä käytettiin hyväksi poliittisessa taistelussa", Oulun yliopiston professori Jouko Vahtola kertoo.
Pakolaiset saivat osansa myös 1920- ja 1930 -lukujen ryssävihasta. Äärivasemmisto piti Vienan karjalaisia pettureina, sillä hehän olivat lähteneet kommunismia pakoon. Äärioikeisto taas propagoi pakolaisilla kommunismia vastaan, ja heitä käytettiin lakonmurtajina vasemmiston lietsomissa lakoissa 1920- ja 1930 -luvulla.
"Vienan karjalaiset pyrkivät kuitenkin sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä vuoksi he muun muassa suomensivat venäläistyyppiset nimensä. Tietysti he olivat suomalaisia, ja sellaiseksi heidät yleisesti miellettiin", Vahtola kertoo.
Petsamolaisten kohdalla tilanne oli sikäli erilainen, että paetessaan Petsamosta sodan jaloista syksyllä 1944 he olivat Suomen kansalaisia. Täten heillä oli kansalaisoikeudet, mutta sekään ei tarkoittanut sitä, että elämän aloittaminen evakossa olisi ollut helpompaa.
"Monet petsamolaiset ovat olleet katkeria siitä, kuinka heidät sijoitettiin Suomeen, ja millaista apua he valtiolta saivat. Heidän korvauskysymyksensä ei ollut läheskään niin selvä, kuten Viipurin läänin Karjalasta paenneilla evakoilla", Vahtola kertoo.
Kylmää korpea asuttamaan
Petsamon sekä Sallan ja Kuusamon luovutettujen alueiden siirtoväki sijoitettiin pääosin Pohjois-Suomen asumattomille alueille. Tämä tarkoitti sitä, että heidän oli aloitettava elämä keskellä kylmää korpea. Kotien ja peltojen rakentaminen alkoi soiden kuivattamisella ja metsän raivaamisella.
"Siirtolaiset, jotka tulivat Viipurin läänin alueelta eli Karjalan Kannakselta ja Laatokan Karjalasta saivat sikäli paremman alun, että heidät sijoitettiin yleensä asuinalueille, joissa asutusta oli jo valmiiksi. He saivat viljeltäväksi valmiita peltoja, joka toki oli kohtuullista. Olivathan he menettäneet kotiensa lisäksi viljavat pellot", Vahtola kertoo.
Pohjoisen siirtoväki on jäänyt vaille huomiota myös siksi, että heitä oli noin 20 000, kun taas Laatokan Karjalasta ja Karjalankannakselta evakkoon lähti lähes puoli miljoonaa ihmistä.
Karjalaisten kesäjuhlien teema
Pohjoisen siirtoväki on nostettu Karjalaisten kesäjuhlien teemaksi nyt ensimmäistä kertaa. Oulussa perjantaina käynnistyneissä kesäjuhlissa aiheen ympärille koottu seminaari kokosi toistasataa ihmistä. Lisäksi asia nosti esille varta vasten tilatussa näytelmässä: "Evakkona Oulun seudulla".
Joka kesä järjestettäviin juhliin osallistui tänä vuonna reilut kaksituhatta ihmistä. Ensi vuonna vuonna juhlat täyttävät pyöreitä vuosia. 60. kerran juhlat pidetään Tampereella.