Oulusta tulee lyhyesti ja ytimekkäästi sanoen pohjoisen Euroopan elinvoimaisin kaupunkiyhteisö vuonna 2015, mikäli kaupungin uusi strategia toimii. Tavoite on kova, mutta täysin mahdollinen.
Vuoden alussa työnsä aloittanut Oulun uusi valtuusto hyväksyy kesäkuussa jo kolmannen version alun perin vuonna 2001 laaditusta kaupungin strategiasta. Edellisen kerran strategiaa ja kaupungin visiota tarkistettiin joulukuussa 2003. Kolmas, vuoteen 2015 ulottuva luonnos esiteltiin valtuustolle maanantaina.
Uudet luottamushenkilöt ja kaupungin virkamiehet ovat uhranneet alkuvuonna aikaa ja vaivaa strategian miettimiseen. Se on hyvä, sillä mitään ei saavuteta ilman tavoitteita. Oululla on hyvät näytöt strategisen ajattelun ja ohjauksen toimivuudesta. Kaupungista ei olisi koskaan kasvanut huipputekniikan osaamiskeskusta ilman sitä, ja Oulun ihme olisi jäänyt kokematta. Nyt on kyse siitä, saadaanko myös uusi valtuusto puhaltamaan yhteiseen hiileen.
Kaupungin strategiset tavoitteet voivat kuulostaa mahtipontiselta sanahelinältä, mutta kyllä niissä on pohjimmiltaan kyse vakavasti mietityistä tavoitteista. Oulu on halunnut määritellä koko strategiaprosessin ajan itsensä pohjoisen Euroopan ykköseksi omilla vahvuusalueillaan.
Kaupungin, yliopiston, ammattikorkeakoulun ja eräiden yritysten välinen kasvusopimus on toiminut etenkin huipputekniikan osalta hyvin. Moni voisi väittää esimerkiksi huipputekniikan yritysten lomautusten, toiminnan supistusten ja irtisanomisten perusteella, että alan työpaikat ovat vähentyneet merkittävästi Oulun seudulla.
On kuitenkin käynyt päin vastoin. Viime vuoden tilastot kertovat alueen huipputekniikan yritysten työllistäneen 2004 kaikkiaan 17 400 ihmistä. Vuotta aiemmin määrä oli 17 200. Liikevaihto kasvoi 3,96 miljardista eurosta 4,13 miljardiin euroon.
Lukujen käsittelystä ja keräämisestä vastaa Tilastokeskus. Kukaan ei voi väittää, että niitä olisi paikallisesti manipuloitu.
Yhteistyöhön panostetaan myös kaupungin uudessa strategiassa, kuten pitääkin. Oulusta pyritään yhä tekemään maailmanlaajuisesti verkostoitunut ihmisten ja yritysten kaupunki, huippuosaamiseen perustuva innovaatioympäristö eri toimijoille.
Yhteistyöhön halutaan ja kutsutaan myös ympäröivät kunnat. Strategisiin päämääriin kuuluu Oulun seudun kehittyminen yhteistyössä kohti tiiviimpää kuntarakennetta. Se on viisasta. Päällekkäisiä toimintoja ei kannata ylläpitää alueella, jossa on hyvät yhteydet ja jossa kuntarakenteet eivät rajoita ihmisten toimeliaisuutta tai palvelujen käyttöä.
Onko tiiviimpi kuntarakenne kuitenkin liian kaunisteleva ja varovainen ilmaisu? Eikö jo nyt olisi aika asettaa tavoitteeksi noin 200 000 asukkaan suur-Oulu?
Kaikissa käänteissä pitää kuitenkin muistaa, että kaupunki on ihmisiä varten, eikä päin vastoin. Juuri siksi asukkaiden ja yritysten tarpeita vastaava maankäyttö on tavoite, jonka täytyy toteutua. Tähän saakka kaupungin kaavoitus on laahannut molempien toiveiden jäljessä. Osa käyttämättä jääneistä kasvun mahdollisuuksista on siirtynyt ympäröiviin kuntiin. Sen seurauksena tosin koko Oulun seutu on vahvistunut. Mutta on myös kiistatonta, että jotakin on menetetty, kun Oululla ei ole ollut tarjota riittävästi kaavoitettua rakennusmaata.
Erittäin keskeinen viihtyvyyttä lisäävä päämäärä on suvaitsevaisuus, johon liittyy keskinäinen kunnioitus ja monikulttuurisuuden arvostus. Sen saavuttaminen edellyttää nykyisiltä asukkailta ja tulijoilta avointa mieltä.