Euroopan unionin komissio on päätynyt harkinnassaan siihen, että se jatkaa Euroopan sosiaalirahaston ESR:n Pohjois-Suomen tukien maksatusta viime keväästä jatkuneen jäädytyksen jälkeen.
Käytännössä Suomen valtio on maksanut tuet suoraan Pohjois-Suomen yrityksille ja yhteisöille, mutta nyt Suomi on saamassa viime keväänä jäädytetyn 5,4 miljoonan euron tuen ja tästä eteenpäin maksatukset tapahtuvat normaalisti.
Bryssel keskeytti viime keväänä tukien maksatuksen Pohjois-Suomeen, koska EU-tarkastajien mielestä suomalaishankkeiden valvonta ei ollut tarpeeksi riittävää ja rahaa joutui tarkastajien mukaan jopa kelvottomiin hankkeisiin.
"Olemme eritäin tyytyväisiä, että asia on viimein saanut odotetulla tavalla ratkaisun. Toimitimme vastineessamme EU:n komissiolle toimintasuunnitelmamme asioiden hoitamiseksi, jonka komissio on nyt hyväksynyt. Brysselin kanta on selvä eli maksatus jatkuu", kertoi työministeriön rakennepolitiikkatiimin johtaja Pertti Toivonen torstaina puhelimitse Porvoosta.
Rahalliset tappiot, jotka tukihässäkästä tulevat, ovat korkotappiot reilun viiden miljoonan euron maksun viivästymisestä.
Porvoossa pidetään torstaina ja perjantaina Euroopan sosiaalirahaston tavoite 3 -ohjelman kansallisen seurantakomitean kokous. Seurantakomitea käsittelee tavoiteohjelman edistymistä, loppukauden rahanjakoa ja keskustelee valmisteilla olevasta uudesta ESR-ohjelmasta, jota toteutetaan Suomessa vuosina 2007-2013.
Toivonen, joka osallistuu kokoukseen, muistuttaa, että Pohjois-Suomen osalta kyseessä on nimenomaan tavoite1 -ohjelma. Pohjois-Suomen tapaus tuli esille tavoite3 -ohjelmanseurantakomitean pitämässä tiedotustilaisuudessa, jossa komissiota edustivat Philippe Hatt ja Risto Niinikoski.
Komission allekirjoittamaa, virallista päätöstä ei kuitenkaan vielä ole käytettävissä.
Komissio edellyttää
Suomelta seurantaa
Komissio on nyt valmis jatkamaan maksatuksia, kuitenkin niin, että Suomi noudattaa komission suosituksia.
"Meiltä edellytetään seurantaa, jotta asiat hoidetaan Suomessa niin kuin nyt on sovittu. Se on normaalia kaikissa komission tarkastusratkaisuissa. Luonnollisesti teemme hyvässä yhteistyössä kaikki tarvittavat toimenpiteet, kuten ennenkin, painottaa Toivonen.
EU-tarkastajat havaitsivat viime talvena puutteita tavoite1 -ohjelman tukien valvonnan yleisessä koordinoinnissa Suomessa ja joiltakin osin myös tukien jäljitysketjussa.
Toivonen korostaa, että EU-tukien maksatuksessa on ainakin Suomessa se hyvä puoli, että valtion budjetti on Brysselin ja tuensaajien välissä. "Nytkin Suomen valtio on maksanut koko ajan ESR-tuet. Työministeriö hakee sitten tuet valtiolle takaisin Brysselistä kolme kertaa vuodessa."
Komission mielestä hallinto- ja tarkastustoimien koordinointi ei eri ministeriöiden välillä ei ole ollut Suomessa pätevää.
"Suomessa työministeriö on kuitenkin enemmän kuin maksuviranomainen. Se valvoo ja ohjeistaa myös projektien toimeenpanoa. Meillä Suomessa ministeriöt ovat toimissaan hyvin itsenäisiä ja lisäksi ne luottavat toistensa antamiin tietoihin", muistuttaa Toivonen.
Työministeriö vastaa hallintoviranomaisena tukirahojen käytöstä EU:n komissiolle. Jos esimerkiksi sisäministeriö käyttää tavoiteohjelman rahoja, se valvoo varojen käyttöä ja raportoi työministeriölle.
Pohjois-Suomen EU-tukien maksukiistassa ei ole missään vaiheessa ollut kyse väärinkäytöksistä, vaan erilaisten hallinto- ja valvontakulttuurien törmäyksestä. Nyt valvontatoimet on tarkistettu EU:n esittämälle tasolle.
