EU vähentää Suomelle maksettavaa rakennetukeaan reilut 20 prosenttia seuraavan seitsemän vuoden aikana. Tukitaso Pohjois- ja Itä-Suomessa säilyy kuitenkin suurin piirtein samana kuin tähänkin saakka.
Stora Enson Kemijärven tehtaiden lakkautus varjosti rakennerahastokauden avajaisia Helsingin Katajanokalla torstaina. Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) muistutti, että kolme prosenttia rahoituksesta on varattu äkillisten ongelmien hoitamiseen.
Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Ensimmäisellä rakennetaan infraa ja jälkimmäisellä parannetaan inhimillisiä voimavaroja.
Rahoitus kohdistetaan heikoimmille alueille. Kuusikymmentä prosenttia siitä menee Pohjois- ja Itä-Suomeen. Tietty osa määrärahoista käytetään äkillisen rakennemuutoksen hallintaan.
Linjaukset on tehty Suomen poliittisen tahdon mukaisesti hyvässä yhteisymmärryksessä komission kanssa. Tätä periaatetta tulee Pekkarisen mukaan noudattaa myös uudella kaudella.
Viikko sitten Lissabonissa pidetyssä Eurooppa neuvoston kokouksessa sovittiin unionin uudistussopimuksen sisällöstä. Alueellinen koheesio mainitaan nyt ensimmäistä kertaa unionin tavoitteissa. Sillä osoitetaan erityistä huomiota vakavista ja pysyvistä haitoista kärsiviin alueisiin, kuten pohjoisimpiin harvaan asuttuihin alueisiin ja saaristo-, rajaseutu ja vuoristoalueisiin.
Pohjoisessa EU-tukea puolet julkisesta rahasta
Pekkarinen totesi, että erot heikoimpien ja vahvimpien alueiden välillä ovat lisääntyneet. Vähenevillä resursseilla on saatava jatkossa enemmän aikaan. Pienten hankkeiden silpusta on Pekkarisen mielestä päästävä mittavampiin ja vaikuttavampiin hankkeisiin.
Rakennerahasto-ohjelmat ovat merkittäviä alueiden kilpailukyvyn ja työllisyyden edistäjiä.
Pohjoisessa EU-tuen osuus on keskimäärin puolet julkisesta rahoituksesta, kun se muualla maassa on nelisenkymmentä prosenttia.
Aluetukeen sisältyy myös EU:n maksama harvaan asutun alueen lisätuki. EU-rahastojen avulla on luotu muun muassa työvoimapalvelukeskuksia, joissa pitkäaikaistyöttömät saavat työvoima- ja sosiaalipalvelut yhdeltä luukulta.
Rakennerahasto-ohjelmiin käytetään seuraavan seitsemän vuoden aikana yhteensä 6,1 miljardia euroa. Siitä EU-rahaa on 1,7 miljardia, kansallista julkista rahaa 2 miljardia sekä yksityistä rahaa arviolta 2,4 miljardia euroa.
EAKR-ohjelmilla tavoitellaan 38 000 uutta työpaikkaa ja 6 00 uutta yritystä. ESR-ohjelmilla pyritään vaikuttamaan noin 450 000 henkilön parempaan osaamiseen ja sijoittumiseen työmarkkinoilla. Tavoitteena olisi luoda 12 000 uutta työpaikkaa ja 7 000 uutta yritystä.
Työministeri Tarja Cronberg (vihr.) totesi, että siirtyminen työstä työhön nopeutuu entisestään. Uutta osaamista ja välityömarkkinoita kehitetään yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.
Väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos ja Itämeren ongelmat, EU-komission aluepolitiikkaosaston pääjohtaja Dirk Ahner luetteli Suomen suurimpia haasteita rakennerahastokauden avajaisissa.