Pohjoisen vaalipiireissä pitäisi olla ainakin parikymmentä kansanedustajan paikkaa enemmän, jotta kaikkien ehdokkaita asettaneiden puolueiden toiveet lisäpaikoista toteutuisivat. Lisäpaikkoja mielivät puolueet joutuvat kuitenkin tyytymään siihen, että Oulun vaalipiirissä on jaossa entiset 18 paikkaa ja Lapin vaalipiirissä ensimmäistä kertaa enää seitsemän.
Oulun vaalipiirin 147 kansanedustajaehdokkaasta jatkoon selviytyy 12,2 prosenttia. Lapin vaalipiirin 90 ehdokkaasta vain 7,7 prosenttia pääsee eduskuntaan asti. Karsinta vaikuttaa rajulta. Asetelmaa vinouttaa kuitenkin se, että mukana on nippu yrittäjiä, joiden äänimäärät jäävät niin pieniksi, että niillä ei ole todellisia mahdollisuuksia saada ehdokkaitaan läpi.
Uusiutuminen tapahtuu pitkälti luopuvien kansanedustajien antaman tilan kautta. Äänten uusjako toteutuu myös sitä kautta, että jotkut viimeksi suuria äänisaaliita keränneet ehdokkaat eivät tällä kertaa ole kisassa mukana. Tuhansille vapautuneille äänille löytyy halukkaita ottajia niistä, jotka viimeksi jäivät niukasti rannalle samoin kuin uusista yrittäjistä.
Oulun vaalipiirissä uusiutumista tapahtuu myös aidosti äänestäjien toimesta. Viimeksi kolme keskustan istuvaa kansanedustajaa, yksi demariedustaja ja vasemmistoliitosta peräti ministeri menettivät valtakirjansa. Oulun vaalipiirissä myös vanhojen vaaliliittojen purkautuminen ja uusien synty voi tuoda yllätyksiä.
Keskustan kohdalla äänierot kansanedustajaehdokkaiden välillä olivat viimeksi varsin pienet. Rannalle jääneidenkin äänimäärät nousevat yli 5 000:een. Vapautuvien äänien myötä virta voi viedä mihin suuntaan tahansa. Ei siis ihme, että keskustaehdokkaiden kampanjointi on poikkeuksellisen ahkeraa, joku sanoisi jopa veristä.
Pohjois-Pohjanmaalla myös uskonnolliset näkemykset vaikuttavat suoraan politiikkaan. Tällä erää keskustan kansanedustajista kolme on vanhoillislestadiolaista. Vaalien jälkeen ei olisi mikään yllätys, jos Pohjois-Pohjanmaan keskustakansanedustajista jo puolet olisi lestadiolaisia. Viimeksi kokoomus menetti ainoan lestadiolaispaikkansa, joten nekin äänet etsivät uutta kotia.
Korkea syntyvyys takaa sen, että lestadiolaisyhteisön parissa äänestysikään tulee joka vuosi satoja, ellei tuhansia yhteiskuntakelpoisia kansalaisia. Ryhmittymän poliittinen tulevaisuus on turvattu ja sen vaikutusvalta kasvaa koko ajan.
Kehityksen luonteva seuraus on ollut, että keskustan kannatus alueella on kasvanut vaali vaalilta. Nähtäväksi jää, missä vaiheessa uskonnollinen konservatismi näkyy koko puolueen linjauksissa. Tähän saakka pohjoispohjalaiset on pidetty kaukana keskustan vallankahvasta.
Lapissa tilanne on puolestaan poikkeuksellisen jännittävä väestökadon takia, kun paikkaluku pienenee yhdellä. Edellisvaalien tuloksen perusteella viimeisestä sijasta kamppailevat tasaväkisesti kokoomus ja keskusta.
Pienten vaalipiirien ongelmana on se, että äänikynnys tahtoo kivuta korkealle. Esimerkiksi Uudellamaalla äänikynnys on 2-3 prosenttia, mutta Lapin vaalipiirissä 6,3-12,5 prosenttia.
Oulun vaalipiiri on kansanedustajien kannalta varsin ihanteellinen. Kun Helsinki ja Uusimaa lasketaan pois, on Oulun vaalipiiri suurimpien joukossa. Äänikynnys on parhaimmillaan 3,5 ja pahimmillaankin vain 5,3 prosenttia. Matkat pääkaupunkiseudulle sujuvat joutuisasti. Oululaisedustaja selviää työmatkoista kätevämmin kuin Turusta, Vaasasta tai Kuopiosta valittu.