Pohjoisen rautateillä tehtiin keskiviikkona historiaa, kun ensimmäinen sähköjuna ajoi Oulusta Rovaniemelle. Kyseessä oli oikein juhlajuna, jonka matkustajat olivat kaikki silmäätekeviä.
Pohjoisen liikennehankkeiden kannalta rataosuuden sähköistäminen onkin ollut harvoja valonpilkkuja viime aikoina. Sellaiseksi voi lukea myös itäradan sähköistyksen Oulun ja Iisalmen välillä. Työ valmistuu parin vuoden päästä.
Muuta pohjoiselle ei juuri ole liikennepuolella luvassa, vaan hankkeiden kärki on auttamatta etelässä. Ylipäätään teiden ja rautateiden kehittämiseen ei maassa ole jaossa kuin niukkuutta.
Asia tuli selväksi keskiviikkona Ratahallintokeskuksen Oulussa järjestämässä Pohjoisen liikenne -seminaarissa.
Tarvetta pohjoisen liikenneväylien kehittämiseksi on runsaasti. Oulu-Seinäjoki -rataosuuden tason nostoa nopean Pendolino- ja raskaamman tavarajunaliikenteen mahdollistamiseksi pidetään maan tärkeimpänä runkoratahankkeena. Se maksaisi arviolta 400 miljoonaa euroa. Rahapäätös antaa kuitenkin jatkuvasti odottaa itseään.
Ratahallintokeskuksen ylijohtaja Ossi Niemimuukko huomauttaa, että pallo asiassa on eduskunnalla.
Pääjohtaja Henri Kuitunen VR:ltä muistuttaa, että vaikka yhtiöllä on kalusto kunnossa, sitä ei voi täysin hyödyntää heikkokuntoisten ratojen vuoksi.
"Valitettavasti vuosien mittaan on käynyt niin, että rataverkko on päässyt paikoittain rapistumaan, mistä kertovat nopeus- ja painorajoitukset."
Pohjoiseen suuntautuvan matkustajaliikenteen kilpailukyky on paljolti riippuvainen nopeammista yhteyksistä. Viime aikoina pilviä VR:n taivaalle ovat tuoneet halpalentoyhtiöt.
Huono suunta
Maanteillä asia ei ole rautateitä paremmalla tolalla. Ainoa pohjoiseen luvattu lähivuosien kehittämisinvestointi on nelostien pätkän muuttaminen moottoritieksi Kemissä. Myös liikenteen pullonkaulaksi muodostuneiden Kemin siltojen leventäminen on hallituksen ministerityöryhmän laatimalla tärkeyslistalla.
Esimerkiksi Oulun ykköskohde, Kuusamontien leventäminen, on listattu vain "mahdolliseksi investoinniksi" vuosille 2008-2013. Seminaarissa alustanut Lapin tiejohtaja Tapani Pöyry huomautti, että kestävä tienpito edellyttäisi koko maan tasolla 150 miljoonan euron vuosittaista lisäystä nykyisiin noin 550 miljoonan euron määrärahoihin.
Nykyrahoituksella ei ylletä edes ministerityöryhmän edellyttämälle tasolle, vaan siitä jäädään 80 miljoonan päähän.
Pohjoisten tiepiirien suhteellinen osuus määrärahoista on koko ajan laskussa.
Pöyryn arvion mukaan nykymenolla voidaan vain varmistaa, että tiet pysyvät joten kuten liikennekelpoisina. Se merkitsee lisääntyviä onnettomuuksia, nopeusrajoitusten alenemisia ja liikenteen toimivuuden heikkenemistä.
Kehitys ei ole hyväksi myöskään elinkeinoelämälle, aluekehitykselle eikä ympäristölle.