Kaleva haastattelee ennen eduskuntavaaleja Pohjois-Suomen suurimpien kaupunkien johtajat. Kuusamon jälkeen jutut julkaistaan Kemistä, Kajaanista, Ylivieskasta, Rovaniemeltä ja Raahesta.
Julkinen sektori on elänyt pitkään murroksessa, mutta Kuusamon kaupunginjohtajan Kyösti Tornbergin mielestä päätöksentekoa on yhä syytä virtaviivaistaa reippailla otteilla.
"Jotta Pohjois-Suomessa päästään kokoamaan kunnolla voimat, me tulemme toimeen yhdellä läänillä ja yhdellä maakunnalla", Tornberg sanoo.
Oulun ja Lapin lääneissä kunnillakin on edessä vielä kova saneeraus - halusivatpa ne sitä tai eivät.
"Kuntarakenne ei vastaa enää nykypäivää. Vuoteen 2012 mennessä pohjoisen kuntien määrä supistuu puoleen", Tornberg pohtii.
Pakkoliitoksia hän pitää äärimmäisenä keinona, mutta niihinkin on mentävä, jos alueilta ei löydy yhteistä tahtoa.
Pohjoisessa ongelmana pidetään pitkiä välimatkoja, mutta monesti niiden tuomat esteet ovat Tornbergin arvion mukaan vain "päättäjien korvien välissä".
Valtion ja kuntien välinen työnjako kaipaa hänen kokemusten mukaan paremmat pelisäännöt. Kunnille on lykätty viime vuosina runsaasti tehtäviä, arvioimatta tarkemmin taloudellisia vaikutuksia.
"Esiopetus on tästä hyvä esimerkki. Siinä kustannukset eivät olleet alun perin selvillä."
Valtionapujen jako
on kohdallaan
Päällimmäinen ongelma on juuri heikko ennustettavuus, joka nakertaa pohjaa taloudelliselta suunnittelulta. "Uuden hallituksen pitäisi heti aloittaa työt, että velvoitteet ja tulot olisivat sopusoinnussa, Tornberg sanoi.
Valtion ja kuntien vuoropuhelulle ei pitäisi olla mitään esteitä, sillä niin eduskunnassa ja kuin hallituksessakin kunta-ala on hyvin edustettuna. Ongelmia tuo heikko koordinaatio ministeriöiden välillä.
"Sisäministeriöllä ei ole riittävän vahva asema, että kuntien eri hankkeita voitaisiin analysoida riittävästi", arvioi Tornberg.
Tornberg ei lähtisi rukkaamaan seutukuntatyötä. Nyt kunnilla on hyvät mahdollisuudet järjestää palveluita ja suunnitella aluekehitystä.
"Jos valtionosuudet annettaisiin seutukunnille, se toisi vain uutta byrokratiaa."
Vaatimukset palata valtionosuuksissa vanhaan käytäntöön, eli korvamerkitä valtionavut, ei myöskään edusta nykyaikaa.
"Se olisi taka-askel. Luotan paikalliseen päätöksentekoon ratkaista asiat", Tornberg painottaa.
Toiveita virastojen hajasijoituksesta
Erikoissairaanhoidon kulujen kipuaminen on tehnyt ison loven etenkin syrjäisten kuntien talousarvioon.
Tornbergin mielestä puheet siitä, että erikoissairaanhoito siirrettäisiin valtiolle on roskien lakaisemista maton alle. Hän sanoo havainneensa ongelman ytimen jo toimiessaan aiemmin Lapin sairaanhoitopiiriin hallituksen puheenjohtajana.
"Ydinkysymys on se, miten sairaanhoitopiirien johtaminen saadaan tarkoituksenmukaiseksi. Nyt ne ovat ylilääkärivetoisia", Tornberg arvostelee.
Johdon luisuminen lääkäriportaaseen on vienyt siihen, että palkat ovat karanneet ja hoitotavat laaditaan lääkäreiden intressien mukaan: käytetään kalleimpia lääkkeitä ja välineitä.
Tornberg hillitsisi muuttoa suuntaamalla rahoitusta yrityksille. Vähemmän koulutusta vaativien tavallisten työpaikkojen synnyttämiseksi pitäisi keventää työantajamaksuja.
Erityisesti nuorten naisten työllistymistä tulisi helpottaa. Sen vaikutukset olisivat laajat, kun perheet voisivat suunnitella tulevaisuuttaan.
Koillismaalla suuria toiveita on lastattu myös valtion virastojen hajasijoittamiseen, joita Kuusamo on tavoitellut alusta saakka.
"Meillä on valmis esitys, mitä tänne voitaisiin siirtää. Ministeri Martti Korhonen (vas.) on tehnyt hyvää työtä alueellistamisen edistämiseksi. Uskon, että uusi hallitus kykenee tekemään päätöksen, jolla toimintoja voidaan siirtää pois Helsingistä", Tornberg sanoi.