Oulun kaupunki ja Rovaseudun seutukunta ovat mukana niiden 15 paikkakunnan mukana, jotka saavat tänä vuonna rahoituksen työvoiman palvelukeskukseen.
Ministeriön rahoituksen julkisti maanantaina Oulussa TE-keskuksen järjestämässä työllisyysiltapäivässä vieraillut työministeri Tarja Filatov (sd.).
Muut rahaa saaneet paikkakunnat ovat Espoo, Helsinki, Vantaa, Turku, Tampere, Lahti, Rauma, Kokkola, Porin ja Hämeenlinnan seutukunnat sekä Jyväskylän, Kuopion ja Mikkelin seudut.
Kajaani ja Kemin seutu ovat niiden kymmenen alueen joukossa, joihin muodostetaan palvelukeskusta vaatimattomampi yhteispalvelupiste.
Oulu ja Kajaani ovat olleet mukana kaksi vuotta menossa olleessa yhteispalvelukokeilussa.
Pitkäaikaistyöttömät sydämen asiaksi
Oulussa päätös tarkoittaa sitä, että valtio palkkaa kymmenen henkeä työvoimatoimiston palvelupisteeseen ja kaupunki toiset kymmenen henkeä.
Palvelukeskuksissa annetaan yksilöllisiä palveluja ja yritetään etsiä ratkaisuja vaikeimmassa asemassa oleville työmarkkinatuen varassa oleville pitkäaikaistyöttömille.
Toimenpiteiden vaikutuksesta on oltu monenlaista mieltä.
Kaksi vuotta kestäneen kokeilun tuloksista ei vielä ole mitään kattavaa selvitystä.
Vapaille työmarkkinoille pitkäaikaistyöttömiä on päässyt vähän, sen sijaan kokeiluissa on päässyt ihmisiä eläkkeelle ja erilaisille tukityöpaikoille.
Kortistoista on myös löytynyt sinne kuulumattomia ihmisiä.
Vaikean pitkäaikaistyöttömyyden kourissa painivassa Oulussa työmarkkinatukilaisia on 4 000-6 000 henkeä.
Kaksi vuotta olleen yhteispalvelukokeilun aikana Oulussa on ollut mukana 300 työtöntä, josta noin 40 on pystynyt saamaan työtä vapailta markkinoilta, kertoo TE-keskuksen osastopäällikkö Maire Mäki.
Nyt tehty päätös koskee Oulun kaupunkia. Mäki kertoo, että seuraavaksi on tarkoitus neuvotella Ouluseudun kuntien kanssa niiden tulemisesta mukaan kokeiluun.
Irti työttömyyden kovasta ytimestä
Pohjois-Suomeen päätöksen palvelukeskuksesta tai -pisteestä saivat ne työvoima-alueet, joilla oli vaikeaa rakennetyöttömyyttä. Koillismaan suunnitelmat eivät olleet riittävän pitkällä. Sen on mahdollista tulla mukaan myöhemmin Euroopan unionin ESR-rahoilla.
Työministeri Filatovin mukaan palvelukeskuksilla ja palvelupisteillä on työllisyysohjelman käytännön toteutuksessa keskeinen rooli. Toimenpiteitä tarvitaan työttömänä olevien työllistämisvalmiuksien parantamiseen.
"Yhä useampi seutu ja kunta tulee yhteistyössä Kelan ja työministeriön kanssa pureutumaan työttömyyden kovan ytimen poistamiseen", Tarja Filatov toteaa.
Hallitusohjelman mukaan vuosina 2004-2006 perustetaan Suomeen noin neljäkymmentä työvoiman palvelukeskusta.
Ne muodostuvat alue- ja paikallistason viranomaisten ja muiden palvelujen tuottajien, kuten esimerkiksi kuntoutuslaitosten, koulutusten järjestäjien ja sosiaalisten yritysten asiaintuntijaverkostoista.
Keskukset ovat laajempia ja monipuolisempia kuin suurimmilla paikkakunnilla kokeillut työhallinnon, Kelan ja kuntien yhteispalvelupisteet.
Näiden tavoitteena on ollut parantaa pitkäaikaisten, työmarkkinatukea saavien työttömien työnsaantia, työhön sijoittumista, aktivointia ja työkyvyn ylläpitoa ja kuntoutusta.
Työministeri Filatov kutsuu kuntia mukaan yhteistyöhön. Suoranaiset kustannukset menevät puoliksi kuntien ja valtion piikkiin.