Poliisilaitosten määrä putoaa Suomessa vajaassa kahdessa vuodessa rajusti, kolmannekseen nykyisestä. Remontti romuttaa lopullisesti kymmenen vuotta toimineen kihlakuntajärjestelmän ja nostaa epäilyjä, vaikka korkeatasoisten poliisipalveluiden saatavuuden turvaaminen ja palvelujen pitäminen lähellä kansalaisia on poliisihallinnon tavoite.
Keskuspaikat vahvistuvat väistämättä muiden alueiden kustannuksella, kun alueita laajennetaan ja virkoja siirretään, koska henkilöstä ei lisätä, arvosteli eläkkeellä oleva poliisipäällikkö, kihlakunnannimismies Heikki Haapakoski (Kaleva 24.2.). Näin kävi yhteistoiminta-alueita rakennettaessa sekä kihlakuntajärjestelmään siirryttäessä.
"On pelättävissä, että yksiköiden radikaali suurentaminen ja henkilöstön sekä toimintojen keskittäminen lisää kansalaisten eriarvoisuutta ja heikentää entisestään palveluja harvaan asutuilla alueilla", Haapakoski epäili ja pelkäsi juuri ikääntyvien ja vähävaraisten putoavan kehityksen kelkasta.
"Keskeinen asia siinä, paranevatko vai heikkenevätkö palvelut, on raha. Se mitä budjetissa vuosittain osoitetaan tälle hallinnonalalle", arvioi Raahen kihlakunnan poliisimestari Timo Saarela. "Hallinnollisten muutosten kautta ei löydetä löysää rahaa, jota voitaisiin käyttää enemmän sen perustoiminnan hoitamiseen.
"Sisäministeriön työryhmän helmikuinen väliraportti jättää Lappiin kolme poliisilaitosta nykyisten kymmenen kihlakunnan asemasta. Oulun lääniin jää neljä, kun kihlakuntia on nykyisin yksitoista. Lapin lääninhallituksen ja Lapin liiton mielestä kolmen sijasta tarvitaan viisi poliisilaitosta turvaamaan asukkaiden ja turistien turvallisuus. Läänin poliisijohto päätyi neljään.
Ei suoranaista säästötarkoitusta
"Taustalla on tämä, että jos nämä alueet ovat liian suuret, niin pelätään poliisien vetäytyvän näiltä alueilta", summaa Lapin lääninpoliisijohtaja Pentti Saira. "Olkoon mikä malli tahansa, nämä etäisyydet ovat joka tapauksessa sellaiset, että näitä poliisipalveluita tullaan hoitamaan nykyisistä poliisiasemista käsin ja myöskin nämä lupapalvelut saadaan vireille nykyisistä paikoista."
"Työryhmällä ei ole suoranaista säästötarkoitusta, mutta resursseja voidaan suuremmilla alueilla sekä järjestellä, käyttää että suunnitella joustavammin ja järkevämmin", perustelee sen sihteeri, hallitusneuvos Tiina Eränkö sisäministeriöstä.
"Toki siinä on valtion tuottavuushankekin takana, eli siellä edellytetään ihan henkilöstön vähennyksiä ja toimintojen uudelleen järjestelyä."
Erängön mielestä kihlakuntauudistuksessa jäi liian pieniä yksiköitä, jotka "eivät pysty itsenäiseen poliisitoimintaan". Hallinnon keventämiseksi hallintoa kootaan "osaamiskeskuksiin" ja päästetään toimijat "ydintehtäviinsä." Poliisimestari Timo Saarela epäilee, löytyykö esimerkiksi Raahen, Ylivieskan tai Haapajärven kokoisista poliisilaitoksista muualle irrotettavaa työvoimaa.
"Perustoiminta, hälytystehtävien hoito, rikostutkinta, lupapalvelujen valvontatehtävä, niin olkoon hallintorakenne mikä tahansa, se vaatii määrätyt voimavarat."
"Resursseja ei hallintoon"
Muissa pohjoismaissa on pitkään ollut Suomea vähemmän poliisilaitoksia, mutta samalla selvästi enemmän poliiseja suhteessa asukaslukuun.
"Mitä vähemmän sitä operatiivista resurssia on, niin sitä suuremmalla syyllä se pitää saada tehokkaaseen käyttöön ja siihen kentän toimintaan, mihin poliisi on koulutettu. Että resursseja kuluisi mahdollisimman vähän siihen hallintoon ja johtamiseen", hallitusneuvos Tiina Eränkö kuittaa kritiikin.
"Me yritetään turvata se operatiivisen poliisihenkilöstön määrä asettamalla siihen ihan lukumäärätavoite ja ohjataan hallintoa käyttämään rahansa niin, että siellä poliiseja palkataan ja jostain muusta säästetään, jos rahat eivät riitä."