Pohjois-Suomen maakuntaliitot ovat aloittaneet kädenväännön seuraavan ohjelmakauden 2007-2013 rakennerahoista.
"Vaadimme, että Pohjois-Suomen kolmen maakunnan, Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Keski-Pohjanmaan tuki määräytyy saman perusteen mukaan kuin Itä-Suomen", Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pentti Lampinen sanoo.
Nämä kolme maakuntaa muodostavat Pohjois-Suomen NUTS II-alueen.
EU on jo napsauttanut nuijan pöytään Itä-Suomen rakennerahojen perusteista, 104 eurosta asukasta kohti. Muun maan perusteista päättää valtioneuvosto.
Asiaa valmistellaan keväällä ja lopullinen sinetti isketään todennäköisesti ensi kesänä.
"Koko Brysselin budjettiväännön ajan Itä- ja Pohjois-Suomen laskentaperusteet ovat olleet samat", Lampinen sanoo.
"Sääli, että myös näitä rahoja ei lyöty kokonaan lukkoon", hän harmittelee.
On vaara, että Pohjois-Suomi ei saisikaan tukea yhtä suurena kuin Itä-Suomi, koska muun maan alue on suuri ja rahan ottajia riittää. Länsi- ja Etelä-Suomen tuet ovat laskemassa.
Liitto vaatii, että pohjoiselle tulee turvata laskennallinen osuus, 460 miljoonaa euroa. Nyt Pohjois-Suomen saama tuki on 325 miljoonaa.
Pohjois-Pohjanmaan liitto piti rahoista tiedotustilaisuuden perjantaina.
Seuraavaksi Pohjois-Suomen maakuntaliitot pohtivat asiaa tämän kuun viimeinen päivä Kemissä.
Liitot kampanjoivat rahoista muun muassa ministereille, kansanedustajille ja puolueille.
"Tämä ei ole varmasti puoluepoliittinen asia, vaan alueellinen", Lampinen uskoo. Hän on luottavainen taistelun lopputulokseen, vaikka uskoo kädenväännöstä tulevan kovan.
"Se on selvä, että Pohjois-Suomen rakennerahat eivät vähene nykyisestään, mutta meille kuuluva osuus vaatii taistelua", Lampinen sanoo.
Koko Pohjois-Suomessa sama tuki
Kolme Pohjois-Suomen maakuntaa, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa kuuluvat samaan alueeseen ja rakennetuki koskee koko aluetta. Nykyiseen verrattuna poistuvat valkeat tuettomat läiskät, kuten Raahen seutu ja Oulun lähikunnat.
Kainuu kuuluu jo nykyisen EU:n rahoituskauden tapaan Itä-Suomen alueeseen.
Alueet päättävät itsenäisesti tuen jaosta. Maakuntien merkitys kasvaa uuden aluelainsäädännön perusteella. Laki lisää muun muassa maakuntaohjelmien sitovuutta. Jatkossa maakunnille siirtyy myös nykyisin valtoin aluehallinnolle kuuluvia tehtäviä.
Pohjois-Suomen uusien ohjelmien valmistelu on jo käynnissä ja niissä on huomioitu alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen sisältö.
Rakennerahaston kehittämisrahoista tulee vähintään 75 prosenttia käyttää erilaisiin kehittämishankkeisiin. Muun muassa yliopistot ja monet oppilaitokset käyttävät paljon EU-rahaa. Rakennerahoista osa voidaan käyttää myös investointiavustuksiin, kuten esimerkiksi matkailuinvestointeihin.
Kyse ei ole mistään kahvirahoista. Euroopan unionin alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteeseen on varattu rahaa 48,8 miljardia euroa, josta Suomen potti on 1,4 miljardia euroa.
Rakennerahastojen lisäksi EU:lta tulee varoja esimerkiksi maatalouden tulemiseen, mutta niillä ei ole mitään tekemistä rakennerahojen kanssa.