Rovaniemi Arktisen ympäristön ja ihmisten kansainvälinen AMAP-seurantaohjelma on saanut häkellyttäviä tietoja Venäjän arktisilta alueilta. Sieltä on mitattu ihmisistä myrkkypitoisuuksia, jotka saattavat jättää varjoonsa jopa Grönlannin ja itäisen Kanadan elohopeaongelmat.
Rovaniemen AMAP-kokouksessa torstaina esitellyt alustavat tulokset ovat niin uusia, etteivät ne ehtineet mukaan kokouksessa julkistettuun raporttiin arktisen ympäristön tilasta.
Pohjois-Venäjän neljällä alueella eli Kuolassa, Petshora-joen suistossa sekä Taimyrin ja Psukotkan niemimaalla tehty tutkimus paljasti alueen ihmisistä korkeita pitoisuuksia lyijyä ja pysyviä orgaanisia ympäristömyrkkyjä.
Esimerkiksi länsimaissa kauan kiellettyä DDT:tä löytyi ihmisten elimistöstä moninkertaisia määriä länteen verrattuna. Kanadassa, Norjassa ja Grönlannissa pitoisuudet ovat 3-15 mikrogrammaa kiloa kohti, mutta Venäjän Taimyrin ja Petshoran asukkailla 59-69 mikrogrammaa kilossa.
Grönlannissa ja Kanadassa myrkyt kertyvät ravinnon kautta, mutta Venäjällä syyksi paljastuivat myös ihmisten elintavat. DDT:n kaltaiset myrkyt ovat Pohjois-Venäjän asukkailla yleisesti arkisessa käytössä. Niitä käytetään tuhohyönteisiä ja rottia vastaan, ja myös meikäläisen Offin tapaan: myrkkyä ruiskutetaan vaatteisiin itikoiden karkotteeksi.
Myös lyijypitoisia materiaaleja on paljon käytössä arktisen Venäjän asukkaiden arkiaskareissa.
Elohopea kertyy lihaan, mutta orgaaniset ympäristömyrkyt rikastuvat rasvaan, jota on pohjoisten kansojen ravinnossa paljon.
Ensimmäiset varmat
tiedot Pohjois-Venäjältä
Viitteitä Venäjän alkuperäiskansojen myrkkyongelmasta on saatu jo aiemmin, mutta nyt saadut tulokset ovat ensimmäisiä varmistettuja tietoja. Osa näytteistä on testattu riippumattomissa laboratorioissa Norjassa ja Kanadassa.
"Venäjällä tehdään hyvää työtä, mutta on haluttu varmistaa, että tulokset ovat luotettavia läntisten laatuvaatimusten mukaan", perustelee Suomen kansallisen AMAP-työryhmän vetäjä, ylitarkastaja Outi Mähönen ympäristöministeriöstä.
Pohjois-Venäjän tutkimus on toteutettu kansainvälisellä rahoituksella, ja hankkeen loppuraportin on määrä valmistua ensi vuonna. "Tuloksia ei kannata ruveta syvemmin tulkitsemaan, koska tutkimus on vielä kesken. Mutta tämä kertoo jo, että siellä on käsissä ongelma", arvioi Lapin lääninlääkäri Leena Soininen.
Vaikka esimerkiksi DDT-pitoisuudet pohjoisvenäläisissä ihmisissä eivät ole niin korkeita, että ne näkyisivät selvinä oireina, pitää Soininen tuloksia hälyttävinä.
"Kun ihminen tuntee oireita, alkaa olla myöhäistä. Tilannetta on silloin vaikea hoitaa, koska myrkyt häviävät elimistöstä hitaasti. Venäjän tilannetta on ehdottomasti tutkittava lisää. Ongelmat on kartoitettava kunnolla, jotta niihin voidaan vaikuttaa ajoissa", hän sanoo.
Tulokset monien myrkkyjen kertymisestä ihmisiin ovat huolestuttavia, koska niiden kaikkia yhteisvaikutuksia ei tunneta. Ihmisissä voi olla myös myrkkyjä, joista ei vielä ole mitään tietoa. "Onneksi venäläiset ovat nyt itsekin kiinnostuneita näistä asioista, ja ongelmia käsitellään avoimesti", Soininen arvioi.
Kanadalainen tutkija Andrew Gillman arvioi Rovaniemen kokouksessa, että ympäristömyrkkyjen ja elohopean häviäminen ihmisistä kestää parhaimmassakin tapauksessa pitkään.
Jos nykyiset kansainväliset sopimukset saadaan voimaan viivytyksittä, laskevat orgaanisten myrkkyjen pitoisuudet ihmisissä vuoteen 2030 mennessä ehkä 30-50 prosenttia. Elohopean kohdalla tilanne on kehnompi, sillä lyhyellä aikavälillä pitoisuudet ilmeisesti kasvavat hieman.
YK:n ympäristöohjelma UNEP keskustelee paraikaa maailmanlaajuisen elohopea-arvion tekemisestä, mutta tilanteen kartoituksesta on vielä pitkä matka päästörajoituksiin. AMAP onkin tehnyt pioneerityötä selvittämällä elohopean määrää arktisella alueella.
Orgaanisten ympäristömyrkkyjen päästörajoituksista allekirjoitettiin sopimus Tukholmassa jo keväällä 2001. "Pelkkä paperi ei kuitenkaan vielä riitä, sillä suositusten toteutus on valtioiden tahdon varassa", ylitarkastaja Outi Mähönen huomauttaa.