Oulu Pohjois-Suomen EU-rakennerahojen taso saattaa sittenkin pysyä lähes nykyisellään. Ainakin Euroopan komission aluepoliittisella osastolla otetaan nyt huomioon asukastiheys tavoite 1 -ohjelman kriteerinä aikaisemman bruttokansantuotteen rinnalla.
Suomi ja Ruotsi ovat vuosikausia toitottaneet komissiolle, että bruttokansantuotteen käyttäminen kriteerinä ei anna alueen varallisuudesta oikeaa kuvaa, vaan tukialuejaossa tulee ottaa huomioon alhainen väestötiheys. Muuttotappio ja väestötiheys otetaan huomioon komission aluepoliittisen osaston tuoreessa muistiossa.
Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Pentti Lampinen arvioi, että Pohjois-Suomen nykyiset ykköstukialueet saattavat säilyä myös vuonna 2007 alkavalla rakennerahastokaudella. Tähän saakka on uskottu, että Pohjois-Suomi jäisi pois tavoite 1 -ohjelmasta, ja tilalle tulisi siirtymäkauden rahoitusta.
Nyt tavoite 1 -alueilla Suomessa saadaan tukea 117 euroa asukasta kohti. Bruttokansantuotteeseen perustuvassa laskennassa harva asiakastiheys on ollut suomelle vahingoksi, sillä esimerkiksi Portugalissa saadaan tukea noin 336 euroa asukasta kohti.
Komission muistiossa todetaan, että asukas- tai aluekohtainen bruttotulo ei anna todellista kuvaa varallisuudesta alueella, jossa hyödynnetään runsaasti luonnonvaroja. Metsäteollisuus, kaivostoiminta ja voimalaitokset synnyttävät vähän uusia työpaikkoja eivätkä tulot jää alueille.
Lisäksi Suomen ja Ruotsin muuttotappioalueilla korkeat muuttoluvut voivat kasvattaa asukaskohtaista bruttokansantuotetta alueilla, joilla käytetään paljon luonnonvaroja tai ollaan riippuvaisia vain muutamasta suuresta teollisuuden alasta.
Muistiossa todetaan, että syrjäinen sijainti heikentää yritysten kilpailukykyä, ja pitkien etäisyyksien maissa on kallista päästä esimerkiksi työhön, koulutukseen tai vapaa-ajan viettokohteisiin.
Suomen ja Ruotsin tavoite 1 -alueiden asukastiheys on alhaisimpia Euroopassa, ja siksi paikalliset markkinat ovat pienet. Asukastiheys vaikeuttaa myös julkisten palvelujen turvaamista.
Lampinen sanoo, että vaikka kyseessä on vain muistio, se antaa vankkaa tukea Suomen esittämille perusteluille, sillä viesti tulee komissiolta itseltään.
Kuitenkin on todennäköistä, että rakennerahojen määrä laskee seuraavalla kaudella siitäkin huolimatta, että nykyinen ykkösalue säilyisi, sillä uudet EU-maat vienevät osan rahoituksesta.
"Kuitenkin muistiossa todetaan, että Suomen tavoite 1 -alueiden syrjäinen sijainti korostuu kun EU laajenee, sillä uudet jäsenmaat ovat tiheästi asuttuja", Lampinen huomauttaa.
Koska komissio on valmisteluportaassa ottanut huomioon pohjoiset erityispiirteet, niillä on hyvät mahdollisuudet Lampisen mukaan mennä läpi myös päätöksiä tekevissä elimissä.