Koko Pohjois-Suomi kuuluu Kainuuta lukuun ottamatta EU:n seuraavalla ohjelmakaudella samaan Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitealueeseen. Se vastaa lähinnä nykyistä tavoite -kakkosaluetta.
Näin käy edellyttäen, että Pohjois-Suomen neuvottelukunnan asettaman työryhmän valmisteilla oleva esitys menee läpi Suomessa ja EU:n koneistossa. Kainuu puolestaan kuuluu EU:n aluejaotuksessa Itä-Suomeen.
Ensi viikolla esitys tulee neuvottelukunnan virkamieskäsittelyyn. Sen jälkeen se tulee maakuntien liittojen hallitusten pöydälle.
Työryhmä ei pidä realistisena, että Pohjois-Suomi pääsisi mukaan eniten tukea saavaan nykyistä ykkösaluetta vastaavaan Konvergenssi-tavoitealueeseen. Sinne yltävät lähinnä uudet jäsenmaat.
Hyötyä Oulun naapurikunnille
Yhtenäisestä alueesta hyötyisivät eniten Oulun naapurikunnat, jotka nykyisellään saavat vain vähän tukea. Raahen ja Lakeuden siirtymäkauden alueen kuntien tuki päättyy nykyisellään ensi vuoden lopussa. Oulu kuuluu nykyiseen kakkosalueeseen.
Nykyisten ykkösalueiden kuntien asemaa turvaa EU:n perustuslain erityismaininta pohjoisen harvan alueen erityisongelmista. "Joustavuus ja järkevä toiminta on sallittua, pelisäännöistä päätetään pitkälti kansallisesti", työryhmän puheenjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan liiton aluekehityspäällikkö Sirkka Kylmänen sanoo.
Tukea voidaan antaa tukien ala- ja ylärajojen sisällä köyhimmille alueille enemmän.
"Jos esitys toteutuu, voidaan Pohjois-Suomessa toteuttaa samanlaisia toimia kuin nykyisin, paitsi, että EU:n maatalousrahasto on sen ulkopuolella", Kylmänen uskoo. "Maaseudun kehittämisestä on tulossa valtakunnallinen ohjelma. Toivon, että alueet pääsevät vaikuttamaan siihen riittävästi."
Erityisen tärkeänä Kylmänen pitää, että Oulu saataisiin mukaan ohjelma-alueeseen.
"Komissio on näyttänyt sille vihreää valoa ohjeellaan, että alueelliset ohjelmat laadittaisiin NUTS 2 -alueittain. Asia voi kaatua myös Suomessa tukialuetaistelun tiimellyksessä", Kylmänen arvioi.
Tärkein asia, eli miten uusi ohjelmakausi ja uusien maiden myötä koventunut kisa rahoista riipaisee Pohjois-Suomea, ratkaistaan viime kädessä Brysselissä alkaneissa budjettineuvotteluissa ja neuvotteluista rahojen käytön sisällöstä.
Suomen tavoite on muun muassa, että rakennerahastoja voitaisiin käyttää yritysten investointitukiin ainakin Pohjois-ja Itä-Suomessa. Kylmänen on tästä toiveikas, koska komission esityksen mukaan Pohjois-Suomi kuuluisi tukikelpoisiin alueisiin harvan asutuksen perusteella.
Tuki olisi enimmillään suuryritysten 20 prosentista pienyritysten 40 prosenttiin. Nyt tukea voidaan saada Pohjois-Suomen ykkösalueella on investointeihin enimmillään 34 prosenttia ja muihin 50 prosenttia.
Juuri tulleet ennakkotiedot budjettineuvotteluista eivät vaikuta rapoisilta; tukirahoihin on tulossa leikkauksia. "Mikäli komission esittämästä budjetin tasosta poiketaan paljon, Suomen rakennerahastovaroihin tulee suuri lovi", Kylmänen pelkää.
Ylitalo ei usko suureen yhtenäiseen alueeseen
Edunvalvontapäällikkö Jaakko Ylitalo Lapin liitosta ei pidä kehitystä yhdestä alueesta hyvänä. "En ole osallistunut ohjelman valmisteluun, enkä tunne esityksen yksityiskohtia, mutta periaatteessa pitäisi pyrkiä entistä enemmän täsmäaseisiin. Epäilen ja pelkään, että tästä syntyy tylsiä työkaluja."
Alue saattaa hänen mielestään olla liian iso. "Mitä yhteistä on esimerkiksi Koillis-Lapin kunnilla ja Utajärvellä? Varmasti Brysselin herrat pitävät tällaisista isoista värittömistä tylsistä kokonaisuuksista", Ylitalo heittää.