Euroopan parlamentin seuraaviin vaaleihin on vielä aikaa vajaat kymmenen kuukautta, mutta valmistautuminen niihin on kulisseissa jo menossa. Puoluetoimistoissa käydään läpi mahdollisia ehdokkaita, joilla olisi vaaleissa valtakunnallista vetovoimaa. Näin on tarpeen tehdä, koska koko Suomi on vaaleissa jälleen yhtenä vaalipiirinä. Yksittäisen kotimaakunnan tähden on työlästä, joskaan ei mahdotonta päästä läpi.
Ensi vuoden kesäkuussa valittavaan europarlamenttiin Suomi saa 13 paikkaa entisen 14:n sijasta. Se tekee tulevasta kamppailusta aiempaa kireämmän. Toisaalta parlamenttiin uusiksi edustajiksi pyrkivien ehdokkaiden lähtöasetelmia parantaa se, että nykyisistä suomalaismepeistä vähintään kahdeksan luopuu paikastaan tämän kauden päätyttyä. Kovin urakka vetävien nimien etsinnässä on SDP:ssä, jonka kaikki kolme nykyistä edustajaa eli Riitta Myller, Reino Paasilinna ja Lasse Lehtinen lopettavat Strasbourgissa ja Brysselissä.
Pohjois-Suomen ehdokastilanne näyttää nyt huolestuttavalta. Kokoomuksen oululaislähtöinen Piia-Noora Kauppi vaihtaa kotimaan töihin, ja pois jää myös keskustan Samuli Pohjamo. Keminmaan Paavo Väyrynen taas ei ole ministeriytensä takia lähdössä ehdolle. Luopujien joukkoon kuuluvista Esko Seppäselläkin on Oulu-taustansa ansiosta ollut tuntumaa Pohjois-Suomen asioihin.
Vain keskustalla pohjoisen kannattajakunta on niin laaja, että ainakin yksi oma ehdokas menee läpi jo sillä, että äänten keskitys onnistuu eivätkä ääniä karkaa muun Suomen ehdokkaille. Muiden puolueiden ehdokkaat tarvitsevat välttämättä ääniä myös muualta. Tällöin on etua, jos ehdokas on entuudestaan tunnettu valtakunnallisesti. Esimerkiksi ehdokkuutta harkitsevien SDP:n oululaisen Liisa Jaakonsaaren ja vasemmistoliiton rovaniemeläisen Esko-Juhani Tennilän kohdalla ehto täyttyy, mutta myös vankka tuki pohjoisesta on välttämätön. Niinpä Jaakonsaarikin odottelee ennen päätöstään tukisignaalia Lapista.
Eurovaaleissa suurin julkisuus tapaa kohdistua etelän julkkisehdokkaisiin. Pohjoisen ehdokkailla onkin mahdollisuus nousta esiin asiaosaajina. Eri asia tosin on, mihin asti se riittää. Pohjoisen ehdokkaatkin tarvitsevat näkyvän kampanjan ja sitä varten melkoisen kasan rahaa.
Jos ja kun Lissabonin sopimuksen mukaiset uudistukset tulevat voimaan EU:ssa, europarlamentin painoarvo kasvaa sekä lainsäädännössä että budjettikysymyksissä. On tärkeää, että niistä päättämässä on myös pohjoissuomalaisia. Asia on pitkälle pohjoisen äänestäjien omissa käsissä.
paakirjoitus@kaleva.fi