Vapaan metsästysoikeuden poistaminen Pohjois-Suomesta olisi kova isku paikallisille metsästäjille, riistanhoitotyölle ja syrjäseutujen hiipuvalle elinvoimalle. Tätä mieltä ovat pohjoissuomalaiset metsästäjät ja riistanhoitoihmiset sisäministeri Kari Rajamäen ajatuksesta lakkauttaa vapaa metsästysoikeus Lapin läänissä ja Oulun läänin 13 kunnassa.
Rajamäen mielestä pohjoisten ihmisten oikeus metsästää ei ole enää nykyaikaa riistakantojen sääntelyn eikä ruokahuollonkaan kannalta.
Ministerin sanoi keskiviikkona Maaseudun tulevaisuuden haastattelussa, että sodankyläläisellä kapteenilla ja rovaniemeläisellä varatuomarilla ei välttämättä ole ruokahuollollisia syitä metsästämiseen. Pohjoisessa voitaisiin kohdentaa metsästysmahdollisuuksia metsästysmaata ja -mahdollisuuksia vailla oleville ja riistakantoja nykyistä paremmin turvaavalla tavalla.
Vaikka ajatus ei tullut pohjoiselle riistanhoitoväelle yllätyksenä, siihen suhtauduttiin silti tyrmistyneesti. Pohjois-Suomessa on noin 55 000 metsästäjää, joita asia toteutuessaan koskisi.
Kaikilla Lapin läänin ja Kainuun kuntien asukkailla on vapaa metsästysoikeus valtion mailla. Oulun läänissä vapaan metsästyksen piirissä ovat Kuusamon, Pudasjärven, Taivalkosken ja Vaalan kunnat.
Oulun riistanhoitopiirin riistapäällikkö Keijo Kapiainen ei näe yhtään järkiperustetta metsästysoikeuden poistamiseen. Sitä vastoin hän keksii vaikka kuinka paljon syitä, miksi metsästysoikeus pitää säilyttää.
Kapiainen sanoo ymmärtävänsä sen, että Rajamäki haluaa parantaa lupametsästäjien asemaa Pohjois-Suomessa. Lupametsästäjillekin on kuitenkin tarjolla hyvät mahdollisuudet metsästää valtion metsästysmailla lähes koko jahtikauden ajan.
"Metsälintujen metsästyksen pari kolme aloituspäivää ovat sellaisia, että lupien saanti saattaa ruuhkautua. Muina aikoina ei ole ongelmia", Kapiainen perustelee.
Peruste, että riistakanta ei kestäisi nykyisin vapaata metsästysoikeutta, on hänen mielestään aiheeton. Kanalintukannan nykyisestä kehityksestä on vasta tulossa selvityksiä tällä metsästyskaudella Oulun riistanhoitopiirissä.
"Siitä on kuitenkin selvä tieto, että kanalintukantojen kehitys on samanlainen vapaan metsästyksen alueilla ja niillä alueilla, joilla vapaata metsästystä ei ole", Kapiainen perustelee.
Kainuun riistanhoitopiirin riistapäällikkö Jukka Keränen sanoo, että Rajamäen ajatus on järjetön sekä riistataloudellisessa mielessä että aluepoliittisessa mielessä. Vapaa metsästysoikeus tukee riistanhoitotyötä.
"Pienpetojen metsästys on täysin paikallisten metsästäjien tekemän vapaaehtoistyön varassa - työn, jota he tekevät ilmaiseksi", Keränen sanoo.
Hänen mukaansa metsästys on yksi tärkeä harrastus, joka pitää asukkaita Kainuussa. Jos sitä vaikeutetaan, muuttotappio kiihtyy entisestään.
Metsästäjä, jota muutos koskisi, joutuisi hankkimaan metsästykseensä luvat, kun hänen ei nykyisin tarvitse sitä tehdä. Kustannuksia saattaa tulla enimmillään jopa satoja euroja metsästäjää kohti.
"Kokonaisuutena uusista luvista tulisi valtion taloudelle vain pieni summa. Ruuhkat kasvaisivat, ja lupien myyntiin pitäisi varmaankin lisätä henkilöstöä, mikä lisäisi kustannuksia", Keijo Kapiainen arvelee.
Pudasjärven Syötteellä asuva Juha Ronkainen harrastaa aktiivisesti metsästystä alkusyksystä maalis-huhtikuulle. Jahdin kohteina ovat kaikki riistaeläimemme sekä ketut.
"Tuollaiset suunnitelmat rokottavat raskaasti syrjäseutujen asukkaita. Hyvä metsästysmahdollisuus on monelle tärkeä syy asua täällä, ja se yksikin syy on tärkeä, jotta nämä kylät saataisiin pidettyä asuttuina", Ronkainen sanoo.