Poh­jois-Suo­mi kisaa ydin­voi­ma­las­ta

Suomen kolmas ydinvoimalapaikkakunta saattaa löytyä Pohjois-Suomesta, kun Fennovoima Oy valitsee syksyllä ne kolme laitospaikkavaihtoehtoa, joilla se aloittaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (yva).

Suomen kolmas ydinvoimalapaikkakunta saattaa löytyä Pohjois-Suomesta, kun Fennovoima Oy valitsee syksyllä ne kolme laitospaikkavaihtoehtoa, joilla se aloittaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (yva).

Ydinvoimarakentajien uusin tulokas Fennovoima on etsinyt ja tutkinut eri puolilta Suomea 30 teknisesti ja maanomistuksellisesti ydinvoimalalle soveltuvaa laitospaikkaa. Tärkeimpiä valintaperusteita olivat jäähdytysveden saatavuus sekä läheisyys valtakunnalliseen voimansiirtoverkkoon.

Kunnat ovat saaneet Fennovoiman suunnitelmat ja niiltä on kysytty, ovatko ne kiinnostuneista jatkokeskusteluista. Jos vastaus on ollut "ei", homma on jäänyt siihen.

Pohjois-Suomesta mahdolliselle sijoituspaikkalistalle pääsivät ja halusivat Ii, Kemi, Kemijärvi, Pyhäjoki, Raahe, Simo ja Vaala.

Muita sijaintivaihtoehtoja ovat Himanka, Kristiinankaupunki ja Loviisa.

"Kaikki vaihtoehdot ovat auki tässä vaiheessa. Me haluamme, että paikkakunta, jonne sijoitumme, haluaa meidät alueelleen aidosti", Fennovoiman tuore toimitusjohtaja, heinäkuun loppuun vielä Rauma Energia Oy:n vetäjänä toimiva Tapio Saarenpää, suostuu sanomaan.

Se näyttää jo tässä vaiheessa varmalta, että mahdollinen uusi ydinvoimala ei tule nykyisten voimaloiden yhteyteen eli Eurajoen Olkiluotoon tai Loviisan Hästholmenille.

"Uutena toimijana Suomen ydinvoimamarkkinoilla haemme uuden sijaintipaikkakunnan, sillä Loviisa ja Olkiluoto ovat kilpailevien yhtiöiden maita", painottaa Saarenpää.

Hän ei suostu kertomaan sitäkään, mitkä kunnat antoivat jo alkuvaiheessa kieltävän vastauksen.



Yva-vaihe kestää
parisen vuotta


Saarenpää kertoo, että syksyllä ovat selvillä ne kolme paikkakuntaa, joiden kanssa alkaa perusteellinen yva-selvitystyö. Siihen kuluu parisen vuotta.

Hän ei suostu millään mainitsemaan, mitkä kunnat ovat vahvoilla. Todennäköistä on, että ne sijaitsevat eri puolilla Suomea.

Saarenpää kiistää ehdottomasti, että Fennovoima kilpailuttaisi kuntia keskenään.

"Me tutkimme ja selvitämme teknisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti parhaimmat vaihtoehdot ja teemme sitten päätöksen. Lopullisesti valittavan paikkakunnan nimi ei selviä vielä moneen vuoteen. Lopussa myös kilpailutamme, kun valitsemme ydinvoimalan laitetoimittajia."

Fennovoima haluaa, että se saisi pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen myönteisen periaatepäätöksen vielä tämän vaalikauden aikana, jotta myös nykyinen eduskunta ehtisi käsitellä asian. Sen jälkeen ratkeavat sijoituspaikka ja laitostoimittaja, eli sijoituspaikan pitäisi olla selvillä viimeistään 2011.

Tällä hetkellä myös Olkiluodon omistava Teollisuuden Voima Oy (TVO) ja Loviisan ydinvoimalan omistava Fortum Oyj pohtivat tahoillaan uusia ydinvoimayksiköitä nykyisten voimaloidensa rinnalle. Fennovoiman hanke on kolmas hanke. Parhaillaan Olkiluotoon nousee TVO:lle kolmas ydinvoimayksikkö, joka on Suomen viides ydinvoimala.

"Meidän tehtävämme on edistää omaa hankettamme, emme mieti, onko oma ydinvoimalamme kuudes tai seitsemäs. Minä en olisi lähtenyt tähän hankkeeseen, jos en uskoisi siihen", vakuuttaa Saarenpää.

Hän muistuttaa, että fiksu maa tuottaa itse oman sähkönsä eikä järjestä energiatalouttaan suuren tuontimäärän varaan. Suomi tuo kokonaissähkönkulutuksestaan viidenneksen.

"Sähkön tarve kasvaa koko ajan Suomessa. Raskas teollisuus, jos se halutaan pitää Suomessa, tarvitsee energiaa. Toisaalta vanhat voimalaitokset ovat elinkaarensa loppupäässä, myös siksi tarvitsemme uutta kapasiteettia."

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) on todennut Kalevan haastattelussa, että Suomeen ei pidä rakentaa Länsi-Euroopan ydinvoimareservaattia.

"En osaa arvioida hänen lausuntojensa taustaa, mutta Fennovoiman hanke vastaa Suomen yhteiskunnan tarpeita. Vienti ei ole meillä mielessä. Tämä on suomalaislähtöinen hanke", vakuuttaa Saarenpää.

Ilmoita asiavirheestä