Ammatillista koulutusta Pohjois-Suomessa järjestävät tahot jäivät kokonaan ilman tunnustusta, kun opetusministeriö jakoi keskiviikkona ammatillisen koulutuksen järjestäjille tuloksellisuusrahaa.
Yhteensä 2,5 miljoonan euron potilla kannustetaan kouluja entistä parempaan työhön. Tilastollisten mittareiden pohjalta tapahtuvaan arviointiin osallistuivat kaikki ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjät.
Tuloksellisuusrahaa myönnettiin nyt ensimmäistä kertaa ja arvioitaessa tarkasteltiin opiskelijoiden sijoittumista työelämään tai jatko-opintoihin, tutkintojen suorittamisastetta, keskeyttämisen vähentämistä, opetushenkilöstön kelpoisuutta ja työelämäyhteyksiä.
Rahaa jaettiin sekä monialaisen koulutuksen että yksialaisen koulutuksen järjestäjille, yhteensä 15 kouluttajalle. Suurimman potin sai Helsingin kaupunginhallitus, yhteensä 786 000 euroa. Kaupunginhallitus edustaa kaupunkia koululaitoksen omistajana.
Rahansaajat julkisti opetusministeri Maija Rask (sd.) Lahdessa pidetyssä ammatillisen peruskoulutuksen seminaarissa.
Opetusministeriössä ollaan tyytyväisiä siihen, että vertailussa saatiin aikaan eroja: saajat hajaantuvat alueellisesti moniin paikkoihin. Pelkona oli, että palkittavaksi valikoituu vain isoja oppilaitoksia ja suosikkialoja Etelä-Suomesta.
"Malli toimii positiivisesti. Alueellisilla tekijöillä ei pitäisi olla vaikutusta. En osaa sanoa suoralta kädeltä, miksei pohjoisesta ole yhtään oppilaitosta mukana, sillä emme ole tällä tavalla asiaa tarkastelleet", sanoo erikoissuunnittelija Jukka Lehtinen opetusministeriöstä.
Jukka Lehtinen jatkaa, että Pohjois-Suomesta löytyy varmasti oppilaitoksia, jotka ovat monilla aloilla hyviä, jopa keskimääräistä parempia, mutta tuloksellisuusrahaa jaettaessa katsotaan kokonaisuutta.
Vertailun tulokset laitetaan internetiin opetushallituksen sivuille osoitteeseen www.oph.fi/info/rahoitus. Kärjessä näkyy sarjoittain viisi parasta oppilaitosta ja muut ovat maakunnittain aakkosjärjestyksessä. Rankinglistoja on tarkoitus välttää.
Ensi vuonna malli laajenee siten, että tuloksellisuusrahoituksen piiriin tulevat myös oppisopimuskoulutus ja erityisopetus. Samaten tullaan ottamaan tuloksellisuuden rinnalle laadun arviointi ja nämä palkinnot tulevat perustumaan hakemuksiin.
"Ei vedetä
hernettä nenään"
Haukiputaan ammattioppilaitoksen rehtori Kalevi Jalonen toteaa, ettei palkitsematta jättäminen tarkoita sitä, että esimerkiksi Oulun seudulla annettaisiin huonoa koulutusta.
"Ei missään tapauksessa. Tästä ei pidä vetää hernettä nenään, tämä ei ole maailmanloppu".
Kalevi Jalosen mukaansa vertailun kriteerit ovat sellaiset, ettei suuri, monialainen kuntayhtymä välttämättä ole parhaassa asemassa. Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän (Osakk) kirjoissa on noin 5 000 opiskelijaa ja yhtymä on maan suurin toisen asteen koulutusta antava oppilaitos.
"Vaikka vertailun mittarit on yritetty rakentaa siten, että esimerkiksi työllistymisen kohdalla alueelliset jutut otetaan huomioon, ei tätä välttämättä pystytä tekemään."
Myös kuntayhtymän johtaja Matti Määttä miettii, ovatko tuloksellisuuskriteerit onnistuneet ja mittaavatko ne oikeita asioita. Esimerkiksi opettajan kelpoisuutta mitattaessa ei kuitenkaan paljastu se, mitä opettaja saa aikaan ja miten hän tulee toimeen opiskelijoiden kanssa.
"Mittariasiat ovat vaikeita. On tarkoitus, että niitä vielä kehitetään ja kokeilu jatkuu", sanoo Matti Määttä.
Tuloksellisuuden hakeminen sinänsä on Kalevi Jalosen mukaan oikeansuuntainen päätös. Silti hän kysyy, onko ammatillisen koulutuksen ainoa tehtävä tuloksellisuus.
"Meillä on yhteiskunnallisesti muutakin tärkeää tehtävää, muun muassa kasvatus. En vanno pelkästään kovien mittareiden nimeen."
Kalevi Jalonen arvioi Haukiputaan ammattioppilaitoksen vahvuudeksi sen, että oppilaitos on onnistunut Oulujoen pohjoispuolen oppilaiden kouluttamisessa. Myös yksilölliset opetussuunnitelmat korostuvat. Koko Osakin vahvuus on muun muassa Pohjois-Pohjanmaan ammattioppilaitoksen lukiokoulutus ja valtakunnallisesti korkeat hakijamäärät.